Currently browsing category

Liisa Peltonen

Matkasto-verkkolehden vierasbloggaaja. Luonnon karuun kauneuteen hurahtanut kameraohjelmistoammattilainen, joka rakastaa teltasta heräämistä sekä isoäitinsä matkapäiväkirjoja.

Antiikin tarunhohtoinen Petra

Osin myös Indiana Jones ja viimeinen ristiretki -elokuvan tunnetuksi tekemä Petra on muinaisten nabatealaisten pääkaupunki, Unescon maailmanperintökohde ja Jordanian ylivoimaisesti suosituin matkailunähtävyys.

Nada – tarinoita beduiiniperheen vierashuoneesta

Auringon laskettua Jebel Rumin vuorien taakse kylän ihmiset vetäytyivät betonista ja beduiinikankaista rakennettuihin taloihinsa. Majoituimme Wadi Rumissa paikallisen perheen talossa, heidän ylimääräisen …

Kanjonien katveessa – kiipeily Wadi Rumissa

Wadi Rumia ympäröivät vuoret olivat meidän. Joulun sesongista huolimatta tunnelma oli välillä liki aavemainen. Muita kiipeilijöitä ei ollut, ja muutamat paikalle saapuneet …

Jäiset laguunit: Jökulsárlón ja Fjallsárlón

Jökulsárlónin jäinen laguuni Kaakkois-Islannissa on kuin sininen uni. Vatnajökullin jäämassasta irtautuneet jäävuoret lipuvat pikkuhiljaa ali kehätien sillan kohti Atlantin hyistä syleilyä.

Laugavegur, vaellus halki savun ja sumun

  Sakea, valkeanharmaa sumu laskeutui ympärillemme jo Landmannalaugarissa. Tietäni viitoitti vain kuvitelma siitä, että jalkojeni alla oli jonkinlainen polku. Tiesin etten ole …

Vesiputouksia ja geysireitä Hringvegurilla

  Islantia kiertää Hringvegur, tie numero yksi. Koko tiellä on pituutta yli 1300 kilometriä ja se kulkee pitkin Islannin karuja rantoja ohi Vatnajökullin jäätikön, …

Satujen saarella, Islannissa

  Aika tarkkaan kaksikymmentä vuotta sitten vanhempani pakkasivat minut ja veljeni vanhan kullanvärisen Volkswagen Jettamme takapenkille. Lähdimme ajelemaan Rovaniemeltä kohti Norjan Bergeniä, …

Postikortteja Lofooteilta, osa 2

Pohjoisen Napapiirin tuolla puolen yötön yö loi liki taianomaisen tunnelman. Lofoottien valoisassa kesässä vuorokausirytmi oli helppo hukata.

Postikortteja Lofooteilta

Aurinko paistoi ja hymyilin, olin Lofooteilla eikä satanut. Kuinka onnekas olinkaan. Olin matkassa jo toista kertaa. Viime vuonna istuin teltassa, luin kirjaa …

Muchas gracias y saludos desde Buenos Aires!

On tullut aika sanoa näkemiin ja lähettää viimeiset terveiset riemunkirjavasta La Bocan kaupunginosasta, Buenos Airesista. Matka halki Chilen, Argentiinan ja lopulta myös …

Taiteen ja runon maa, Uruguay

Uruguay on taiteilijoiden, kirjailijoiden ja runoilijoiden maa, sanoi taidemaalari Ignacio Zuloaga astuessani sisälle hänen ateljeehensa La Barran kylässä, lähellä Uruguayn Punta del …

Vitivalkoinen, mahtava Aconcagua

Joskus unelmista ei tule totta. Olin salaisissa haaveissani kuvitellut huiputtavani Aconcaguan hiekkaisen pölyisenä, kylmissäni ja umpiväsyneenä, haukkoen liki 7000 metrissä reilusti ohenevaa …

Kohti Andien korkeinta huippua, Aconcaguaa

Mendozasta kohti pohjoisemman Argentiinan Andeja ja Puente del Incan kylää lähtevä tie on loputtomien viiniköynnösviljelmien reunustama. Punaiset Malbec-rypäleet kypsyvät säntillisen vihreinä pensasrivistöinä …

Magalhaesin pingviinit

On tullut aika pakata tavarat, jättää hyvästit ystävälleni sekä mahtavalle Patagonialle ja suunnata kohti pohjoisemman Argentiinan Andeja ja Mendozan viinialueita. Ennen lähtöä …

Patagonian yllättävät pienpanimot

Kuvittelin Argentiinan ja Chilen loistokkaiden viinien lumon ulottuvan myös syvään etelään, mutta yllätyksekseni Patagoniasta löytyykin virkeä artesaani- ja pienpanimokulttuuri. Pohjoisen viinejä on …

Valkean hehkuva Glaciar Grey

Glaciar Greyltä puhalsi hyytävän kylmä tuuli, ja vasten kasvoja piessyt sadevesi tuntui liki jäiseltä. Lago Grey oli nimensä veroinen, mutta järvellä lipuneet, …