Kuala Lumpur, osa 1: Chinatown

Röykkiöittäin ruokaa. Setelitukkujen kahistelua ja suitsuketikkujen sytyttelyä. Tyhjästä ilmestyvät ja sinne takaisin katoavat iltamarkkinat. Ja taas ruokaa.

IMG_8358
Nimi kertoo kaiken. Täällä syödään!

Kun olin nuorempi, suunnittelin matkoja pitkän kaavan mukaan: tilasin liput 8 kuukautta etukäteen ja luin kohdetta käsittelevää kirjallisuutta. Sitten elämälleni tapahtui jotain. Nykyään tupsahdan keskelle paikkaa X taskussa muutama rypistynyt paperi, jotka oli tarkoitus silmäillä läpi lennolla, mutten ehtinytkään. Kuala Lumpurin kanssa kävi samoin, vaikka olin kyllä hieman ennen matkaa katsonut ties kuinka monennen kerran elokuvan Entrapment (suomeksi Ansa viritetty), jossa kaupungin maisemia jonkin verran esitellään.

Hotellia varatessani minulla oli mielessäni kaksi kriteeriä: sen tuli sijaita keskeisellä paikalla ja sen ympärillä piti olla värikästä paikallista elämänmenoa. Matkoilla en halua pyöriä moderneilla bisnes- ja shoppailualueilla, sillä ne ovat kaikkialla niin samanlaisia. Kuala Lumpurin karttaa ei tarvinnut kauaa tutkailla, kun bongasin Chinatownin. Sinne!

IMG_8136
Alttari seinällä.

 

Ja nyt olimme keskellä kiinalaista hälinää. Alue ei ollut kovinkaan suuri – sen laidalta toiselle käveli nopeasti. Ensivaikutelma oli hyvin siisti, jos vertaa esimerkiksi Bangkokiin – Intian suurkaupungeista nyt puhumattakaan. Aasialaista eksotiikkaa etsivälle tämä saattaa olla tietynlainen miinus. No, katukojut kyllä vähän löyhkäsivät ja kansankuppiloista kantautui kiinankielistä möykkää. Oli temppeleitä, kiinnostavia pikku puoteja, iltamarkkinat ja mikä parasta: ruokaa! Sekin lapsi, joka Intiassa yleensä kieltäytyy mausteiden takia syömästä muuta kuin riisiä ja leipää, sai vatsantäytettä.

IMG_8048
Katukeittiöstä sapuskaa kiireisille.

 

IMG_8360
Puikkoharjoittelua.

 

Ruoka on hyvä bisnes

Malesia on siitä kiinnostava maa, että siellä pääsee näkemään kiinalaista, intialaista ja malaijikulttuuria sikinsokin. Kiinalaiset, joita on reilut 20 prosenttia väestöstä, pyörittävät maan taloutta. Kun istahtaa heidän omistamaansa ravintolaan, huomaa miksi. Eräässä paikassa henkilökunta laski illan tuottoa ja huusi summia kirjanpitäjälle aivan asiakkaiden keskellä, setelitukkoja heilutellen. kassakone kilisi suoraan selkäni takana kuin pajatso. Mitä sitä piilottelemaan, jos pyyhkii hyvin. Lisäksi kiinalaiset ovat äärettömän ripeitä järjestämään tilaa tyhjästä. Kun joudut ravintolan imuun, et pääse enää pois.

Ainakaan ei voi vedota siihen, ettei listalta löydy sopivaa syötävää – annoksia kun on yleensä listattu pienen kirjan verran.

IMG_8355
Pienemmällä oli toinen tyyli.

 

Kahden kulttuurin temppeleitä

IMG_8156
Guan Di -temppeliä voi suositella jokaiselle Kuala Lumpurin kävijälle.

 

Chinatownin alueella on useampia kiinalaistemppeleitä, joissa on mukava pistäytyä vähän rauhoittumassa. Jos käy vain yhdessä, voisi se olla Guan Di -temppeli. Siellä on vilkas meno, kun ihmiset käyvät sytyttämässä suitsuketikkuja, eivätkä he tunnu pahemmin välittävän ympärillä pyörivistä matkailijoista.

Lapset ryntäsivät tietenkin heti muiden mukana sytyttelemään tikkuja, ja koska kukaan ei tuntunut reagoivan siihen, oletin asian olevan OK. Mitä iloa voikaan yksi tikku tuottaa, kun sen on saanut sählättyä palamaan! Alttarilla olevat omenat näyttivät niin mehukkailta, että teki mieli haukata. Onneksi kukaan perheestä ei kuitenkaan tehnyt niin.

IMG_8139
Tikku poikineen.

 

IMG_8147
Suoraan kaupasta alttarille?

 

IMG_8151
Lohikäärmekoriste…

 

IMG_8155
… ja toinenkin.

 

IMG_8145
Tuskin kukaan edes huomaa, ettemme ole kiinalaisia.

 

Malesian väestöstä noin 7 % on intialaista syntyperää, ja toki hekin tarvitsevat omat palvontapaikkansa. Chinatownin laidalla sijaitsee Kuala Lumpurin vanhin hindutemppeli, vuonna 1873 perustettu Sri Mariamman. Satuimme paikalle juuri, kun siellä oli seremonia käynnistymässä. Tuntui hyvältä kävellä paljain jaloin viileällä kiveyksellä – Malesian kuumuuteen totuttelu kun oli vielä kesken.

IMG_8036
Ensin vähän musisointia…

 

IMG_8037
… ja sitten päästään itse asiaan.

 

Krääsätaivas ilmestyy ja katoaa

Yömarkkinat olivat mielenkiintoinen spektaakkeli. Emme ostaneet oikeastaan mitään, sillä myynnissä oli suurelta osin piraattitavaraa ja sitä samaa made in China -kamaa, jota saa kaikkialta maailmasta – joskus halvemmallakin. Jännittävää oli se, kuinka nopeasti markkinat joka ilta nousivat pystyyn Petaling-kadulle, ja kuinka ripeästi ne myös purettiin.

IMG_8158
Tästä se alkaa. Katua on vaikea olla huomaamatta.

 

Viimeisenä matkailtana meillä oli hotellihuone Petaling-kadun varrella ylimmässä kerroksessa, ja nappasin nämä kuvat. Katsokaa eroa! Toinen on otettu vain hetkeä sen jälkeen, kun näin markkinat täydessä käynnissä. Heti kun selkänsä kääntää…

IMG_8352
Kauppaa käydään punaisten lyhtyjen alla.

 

IMG_8364
Lyhdyt jäivät, Kaikki muu meni. Kohta joku hakee roskatkin.

 

Kirjoita kommentti!