Selviytymisopas Japaniin matkustavalle

Japani on eräs maailman turvallisimmista maista, täynnä historiallisesti upeaa nähtävää, eksoottista kulttuuria ja kielen mennessään vievää ruokaa. Vaikka Japanissa varmasti pärjää mukavasti tuntematta kulttuuria ja kieltä lainkaan, muutamat asiat saattavat ensikertalaiselle aiheuttaa päänvaivaa. Seuraaviin seikkoihin varautuminen etukäteen tekee matkastasi helpomman.

1 Raha

Vasta viime vuosina luottokortti on yleistynyt Japanissa maksuvälineenä. Etenkin VisaElectronin kanssa saattaa olla edelleen yhteysongelmia. Käteistä kannattaa pitää mukana joko jeneinä tai euroina (valuutanvaihtopaikkoja löytyy suurista kaupungeista ja pankeista). Käteistä voi myös nostaa luottokortilla (huomioi oman pankkisi käteisnostoveloitukset), mutta vaikka melkein kaikissa käteisautomaateissa on Visan tai MasterCardin logo, niistä saa rahaa ainoastaan japanilaisilla korteilla. Ulkomaiset luottokortit käyvät varmuudella vain postitoimistoista löytyvissä käteisautomaateissa sekä Seven Eleven –supermarketeissa. Taskuvarkaudet ovat lähes olematon ilmiö Japanissa, joten käteisen pitäminen mukana on turvallista.

Automaatteja
Nämä ovat pankkien omia käteisautomaatteja, eikä niistä saa rahaa ulkomaisilla luottokorteilla, vaikka niissä on kansainvälisten luottokorttien logot. (Kuva: Wikipedia / RJD)

2 Sähkö

Japanissa on 110V jännite, ja sähkötöpselit poikkeavat eurooppalaisista. Elektronisten laitteiden lataus onnistuu hankkimalla pistokkeeseen sopiva adapteri, eikä erillistä muuntajaa tarvita, sillä pienelektroniikka toimii yleensä 110-230V jännitteellä (tämä kannattaa tietysti tarkistaa laitteen laturista). Hiustenkuivaajat, vedenkeittimet ja muut isommat laitteet kannattaa jättää kotiin, sillä ne eivät toimi ilman muuntajaa Japanin sähköjännitteellä.

Tänä vuonna ilmeni, että useissa suomalaisissa kaupoissa (mm. Clas Ohlson, Prisma) myydään kolmepiikkistä adapteria väärällä informaatiolla: paketissa väitetään, että kaksi litteää ja yhden pyöreän piikin käsittävä adapteri toimii Japanissa, mutta ei se toimi!

(Myönnettäköön, että olen nähnyt muutaman konserttisalin lavan takana jollekin jättimäisille ämyreille tarkoitettuja super-pistokkeita, joihin menee kolmepiikkinen versio, mutta yhdessäkään kodissa tai hotellihuoneessa ei kolmereikäistä pistoketta ole näkynyt.)

Plugit
Vasemmanpuoleinen toimii kaikkialla Japanissa. Oikeanpuoleinen ei toimi missään normaaleissa tiloissa, kuten hotelleissa tai kodeissa. Älä hommaa kolmepiikkistä adapteria Japaniin! (Kuva: Wikipedia / Evan-Amos)
Töpseli
Tältä näyttää noin 99% Japanin sähköpistokkeista. (Kuva: Wikimedia / Batholith)

 

3 Ravintolat, syöminen

Ehkä tunnetuin Japanin ihme ruokakulttuurin saralla on annosten autenttisen näköiset muovimallit ravintolan ikkunassa. Tämä on kieltä osaamattomalle erityisen näppärää, koska ruokalistaa ei välttämättä ole saatavilla englanniksi. Muovimalleista ei tosin välttämättä aina voi päätellä, mitä ruoka sisältää. Ravintolakeskittymiä löytyy etenkin maan alta: isojen metroasemien sekä maanalaisten ostoskeskusten liepeillä on yleensä food garden, jossa on kymmenittäin edullisia, mutta korkeatasoisia ravitsemusliikkeitä.

Sushi-muovimallit
Ruokalista japanilaisittain. Siitä vaan valitsemaan annosta!

Useissa ravintoloissa pöydässä sijaitsee kutsunappi, josta painamalla tarjoilija singahtaa paikalle. Pöytäseurueen lasku säilytetään pöydässä, ja jos tekee lisää tilauksia, ne lisätään samaan paperiin. Vihreää tai paahdettua teetä ilmaantuu pöytään pyytämättä, eikä siitä veloiteta erikseen. Kun ruokailu lopetetaan, otetaan lasku mukaan ja kipitetään ovella sijaitsevalle kassalle maksamaan. Juomarahaa ei jätetä; tipin jättäminen koetaan loukkaukseksi.

Kasvisruokavalio on Japanissa sen verran uusi ilmiö, että konseptia ei välttämättä ymmärretä. Kasvisruoaksi käsitetään ylipäätään ruoka, jossa on kasviksia – ne on mahdollisesti päällystetty jauhelihalla tai pihvillä. Punaisen lihan välttäminen onnistuu vielä helposti, mutta kalaa on ihan joka paikassa. Mikäli ei voi / halua syödä kalaa, saattaa elämä käydä hankalaksi: dashi –liemi (bonito-kalasta keitetty uute) on lähes jokaisen japanilaisen ruoan perusta, oli kyseessä kala-, kasvis- tai liharuoka. Vegaanien on suositeltavaa perehtyä mahdollisiin ruokapaikkoihin jo ennen matkaa, koska niitä ei ole kovin tiheässä.

Puikoilla syöntiä kannattaa hiukan harjoitella etukäteen. Etenkin limaisten nuudelien metsästäminen saattaa osoittautua haastavaksi. Puikoilla ei saa koskaan keihästää ruokaansa, mutta niillä voi painellen pilkkoa esimerkiksi kalan pienemmiksi palasiksi. Ruoka on kyllä lähtökohtaisesti paloiteltu valmiiksi puikoilla syötäväksi.

Kaitenzushi
Kaitenzushi-ravintolassa annokset pyörivät hihnalla. Lautasten väri kertoo hinnan, ja hinnasto on esillä näkyvässä paikassa.

Mikäli haluaa kokeilla hihnalla liukuvien sushi-palasten syöntiä, suunnaksi on otettava kaitenzushi –ravintola. Hihnan viereltä etsitään istumapaikka ja aletaan poimia edessä viilettäviä pikkuannoksia nautittavaksi. Teetä, soijakastiketta ja säilöttyä inkivääriä voi vapaasti nauttia ilman lisämaksua. Lautasen väri kertoo kunkin annoksen hinnan (värikoodisto on nähtävillä jossain näkyvässä paikassa). Halvimpia ovat munakas- ja kasvistäytteiset sushit, kalleimpia tietyt tonnikalan osat ja muut harvinaisemmat kalat. Lautaset kerätään pinoksi, ja aterioinnin lopuksi tarjoilija laskee ne ja kertoo aterian hinnan. Tosiammattilainen ei kuitenkaan kelpuuta jo ties kuinka kierrosta pyörineitä sushi-palasia ruuakseen, koska ne  ovat armotta vanhentuneet, vaan tilaa listalta tuoreita annoksia karjaisemalla kokille tilaus kuuluvasti tai kirjoittamalla se pikku lappuselle, joita pöydässä on valmiina. (Tämä tosin vaatii hiukan kielellistä harjaantuneisuutta.)

Tavaratalojen kaksi maanalaiskerrosta on varattu kulinarismille. Sieltä voi ostaa pikku purtavaa vaikka hotellihuoneeseen. Vaikka mitään ei aikoisi ostaakaan, ruokakerroksissa riittää sen verran ihmeteltävää, että suosittelen vierailua ihan vaan nähtävyyden katseluna! Mikäli osut paikalle juuri ennen kaupan sulkemisaikaa, valmisannosten hinnat alkavat tippua noin 10 minuuttia ennen sulkemista. Suosikkiannostaan voi kytätä vielä viime minuuteille, ja kun hinta on laskenut puoleen, annos napataan mukaan ja juostaan kassalle. Hyvässä lykyssä hinta on entisestään laskenut ennen kuin ehätät maksaa sen!

Nuudelisoppaa (raamen, udon, soba) syödessä on kohteliasta ryystää mahdollisimman kuuluvasti. Jos suupalan saaminen suuhun lautaselta vaikuttaa yhtään haastavalta, nostetaan ruoka-astia suun lähelle, eikä kyyristytä lautasen ylle.

Japanilaiset syövät lähes kaikkea etäisestikään syötäväksi kelpaavaa. Eräs riskialttiimmista herkuista lienee pallokala, fugu, joka on tappavan myrkyllinen, ellei sitä valmisteta oikein. Pallokalaa ei myydä tavallisissa ravintoloissa, vaan tätä herkkua varten on ihan omat paikkansa, tietenkin söpöllä pallokalalogolla varustettuna. Fugua valmistavilla kokeilla pitää olla voimassa oleva lisenssi pallokalan valmistukseen.

Japanissa saattaa törmätä myös eettisesti arveluttaviin ravitsemuslaitoksiin, kuten valaan- ja delfiininliharavintoloihin. Koiraa ei kuitenkaan Japanissa naapurimaistaan poiketen syödä.

Fugu
Fugu-pallokala on todella kallista. Siitä leikattu ohuen ohut sashimi asetellaan perinteisesti viuhkan tai ympyrän muotoon. (Kuva: Wikipedia / lilyu)

Myös kasvikunnan saralta löytyy jännittäviä tuttavuuksia, mm. nattoo, fermentoitu soijapapulima. Makuelämys on samaa sarjaa homejuustojen kanssa: muutaman kokeilun jälkeen makuun on tottunut jo vallan mainiosti. Nattoo pitää muistaa vaahdottaa syömäpuikoilla soijakastikkeen ja sinapin kanssa ennen riisin päälle kippaamista.

Nattoo
Nattoo ’ta syödään erityisesti aamiaisella. Sen limarihmat ovat niin venyvää sorttia, että televisiossa järjestetään jopa nattoo-liman venytyskilpailuja. (Kuva: Flickr / JD)

Alkoholia ei koskaan tule kaataa itselleen, vaan aina muille seuralaisille. ”Sake” merkitsee japaniksi yleisesti kaikkea alkoholia, mutta jos haluaa tilata meillä sakena tunnettua riisiviiniä, on japaninkielinen termi ”nihonshuu” (=japaninviini). Tämä riisiviini on pitoisuudeltaan noin 15% , kun taas ulkoisesti saman näköinen shoochuu on tujua 40% alkoholia. Olutta (”biiru”) juodaan yleisesti, ja siitä on tarjolla valtavasti eri merkkejä. Oma lempijuomani on kuitenkin makea luumuviini ”umeshuu”, jonka voi tilata paljaaltaan (sutoreeto), jäillä (rokku) tai vedellä taikka soodalla laimennettuna (mizu-wari, sooda-wari). ”Kippis” on japaniksi ”kampai”!

4 Vessa-asioita

Vessareissuilla saattaa tulla vastaan jännittäviä kokemuksia. Japanissa vessat voivat olla mitä vaan reikä lattiassa -vaihtoehdosta täysautomatisoituun digitaalisella paneelilla varustettuun mukavuuslaitokseen. Kyykkyvessoja tapaa etenkin junissa tai tavarataloissa. Vanhempi väestö suosii kyykkyvessoja istumapönttöjen sijaan hygieniasyistä. Mikäli haluat tavaratalon vessarivistön edessä päättää etukäteen, minkä tyyliseen vessaan jonotat, japanilaisen kyykkyvessan ovessa lukee 和式 ”washiki” ja länsimaisen istumavessan ovessa 洋式 ”yooshiki”.

Täysautomatisoidut ”shower toiletit” ovat erittäin omatoimisia: useimmiten pönttö vetää itse itsensä siltä noustua. Mikäli näin ei käy, huuhtelunappula täytyy osata paikallistaa ohjauspaneelista. Hämäävästi se ei useinkaan ole isoin painike: isosta nappulasta painaessa seuraa kova veden kohinan ääni, joka peittää alleen muut häpeälliset vessa-asioinnista kuuluvat äänet, mutta mitään muuta ei tapahdu. Tätä kutsutaan häveliäisyysnappulaksi. Japanilaisilla on nimittäin tämän kyseisen toiminnon puuttuessa tapana vetää vessaa taukoamatta niin kauan kunnes asia on toimitettu, joten äänitoiminto säästää vettä. Varsinaisia huuhtelunappuloita on yleensä kaksi, toinen pikku huuhtelulle () ja toinen isolle huuhtelulle(). Nämä kirjoitusmerkit kannattaa siis pistää muistiin!

Vessapaneeli
Saisiko olla peppufööni? Arvaa, mistä nappulasta saa pöntön huuhtelun! Vastaus: 大 merkitsee isoa ja 小 pientä huuhtelua. (Kuva: Wikimedia / Chris 73)

Mikäli digitaalipaneelin sörkkiminen kiinnostaa pelkkää huuhtelua enemmän, suosittelen istumaan pöntöllä mahdollisimman perillä niin että aukkoja ei jää. Paneelin nappuloista voi aktivoida erilaisia pepunpesuohjelmia. Veden lämpötilan, suihkun paineen ja suunnan voi määritellä paneelista. Jos takareunan kohdalle jää aukko, pepunpesusuihku ruikauttaa vedet kattoa kohti ja saat todennäköisesti kastuneen paidanselustan.  Automaattinen pöntönreunan lämmitin on erityisen mukava! Joissakin pöntöissä on lopuksi vieläpä föönitoiminto, eikä paperia tarvita.

Julkisissa vessoissa on usein (ei aina) paperia, mutta käsipaperia ei koskaan. Kuivauskone käsille saattaa olla, mutta japanilaiset itse kantavat aina mukanaan miniatyyrikokoista neliskulmaista froteepyyhettä käsien pyyhkimistä varten. Sellainen on siis näppärä hankinta.

Tietysti myös japanilaiset hanat toimivat toisin päin kuin Euroopassa: vettä tulee, kun hanan kahvasta painaa alaspäin, ja kun vetää ylöspäin, vedentulo lakkaa. Kun ajattelemattomuuksissasi suljet hanan reippaalla painalluksella, on lopputuloksena usein märkä paita, kun vesihana ryöpsähtää täydelle paineelle.

Tässä linkki viihdyttävään wc-opasvideoon.

5 Julkinen liikenne

Japanissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Julkisilla välineillä liikkuminen on tehty näppäräksi, mikäli tietää kaupunkien ominaispiirteet metro-, juna- ja bussisysteemeistä.

Metro on ylivoimaisesti nopein tapa liikkua isoissa kaupungeissa. Tokion metrokartta voi aluksi näyttää häkellyttävältä, mutta on pienen opiskelun jälkeen oikein selkeä. Metroasemilla on yleensä lukuisia uloskäyntejä, jopa kymmenittäin, joten jos olet menossa ohjeiden mukaan tiettyyn paikkaan, selvitä erityisesti, mistä uloskäynnistä sinun on poistuttava maan pinnalle, sillä eri uloskäynnit saattavat olla kilometrien päässä toisistaan.

Tokyo metro
Tokion metrokartta saattaa ensivilkaisulla vaikuttaa monimutkaiselta. Huomioi, että kaikilta linjoilta ei voi vaihtaa samalla lipulla toiselle, koska linjoja operoivia yhtiöitä on useita. (Kuva: Flickr / JarkkoS)

Metromatkan hinta määräytyy matkan pituudella. Yksittäiset liput ostetaan ennen matkaa automaatista, jossa näkyy piste, jossa olet nyt, ja valitsemalla kohteesi näet hinnan. Vaadittu rahamäärä syötetään automaattiin, josta saat lipun. Lippu syötetään porteissa olevaan reikään, se otetaan mukaan (älä hukkaa!) ja uudestaan ulos mennessä portin reikään (se jää koneen sisään, mikäli summa oli oikea). Jos ostit vahingossa väärän hintaisen lipun, ei huolta: ennen porteista ulos kävelyä voit syöttää lipun ”fare adjustment” –masiinaan, joka ilmoittaa, paljonko jäi maksettavaksi (liian kalliin lipun ylijäämää ei palauteta). Saatavilla on roppakaupalla kaikenlaisia päivä- ja  latauskortteja, joista näppärin on todistettavasti SUICA-kortti. Se on siis arvolatauskortti, johon voi metro- ja juna-asemilla ladata tuhannen jenin välein rahaa (HUOM. vain käteisellä!). Kortista maksetaan 500 jenin pantti, jonka saa takaisin kun kortin palauttaa.  SUICA toimii useimmissa isoissa kaupungeissa ympäri Japania. Lisäinfoa täältä.

Kaupunkibussit toimivat toisin päin kuin Suomessa. Bussiin astutaan sisään takaovesta, ja samalla otetaan automaatista pieni lipuke (se kertoo, millä pysäkillä nousit sisään). Kun haluat jäädä pois bussista, kävele kuskin viereen etuovelle ja laita pikku automaattiin ottamasi lipuke ja rahalippaaseen vaadittu määrä kolikoita (kuski auttaa toivon mukaan ymmärtämään, paljonko matkasi tuli maksamaan). Mikäli sinulla ei ole tasarahaa, bussissa on myös rahanvaihtoautomaatti.

Kaupunkibussi
Kaupunkibussiin mennään sisään takaovesta, ja maksetaan lähtiessä etuovella. Sisään mennessä ei ohitella. (Kuva: Wikimedia / Minseong Kim)

 

Pitkänmatkan juniin lippu kannattaa ostaa isompien asemien lipunmyyntitiskiltä (”Midori-no-madoguchi” eli ”Vihreä ikkuna”). Mikäli matkustat esimerkiksi kahteen suuntaan Tokio-Kioto –välin viikon aikana, tulee edullisemmaksi ostaa ulkomaisille matkailijoille tarkoitettu Japan Rail Pass (passi pitää hommata etukäteen kotimaassa esim. netistä). Juniin nouseminen on tarkkaa puuhaa: kunkin junan ovien pysähtymiskohdat on maalattu laituriin, joten junan saapuessa ei synny kilometrien juoksu-urakkaa oikealle vaunulle. Ihmiset jonottavat saapumisjärjestyksessä oman lippunsa osoittamalla kohdalla. Vaikka ei VR:n sihtaustarkkuudella uskoisi, juna on mahdollista pysäyttää sentilleen siihen kohtaan, mihin oven paikka on maalattu! Jonossa etuilua katsotaan todella paheksuen.

Junissa ja busseissa on kännykän käyttö kielletty. Julkisesti puhelimeen puhumista liikennevälineessä paheksutaan, mutta äänettömällä saa toki räplätä pelejä ja nettiä. Junissa käyttäydytään muutenkin todella hiljaisesti.

Mikäli sinulla on valmiina osoite, mihin yrität päästä, ota huomioon, että osoite ei todennäköisesti kerro yhtään mitään paikallisillekaan. Japanissa kaduilla ei ole nimiä (poikkeuksena suurimmat tiet, ”doori”), vaan osoitteet muodostuvat suurkaupunginosan nimestä, pienemmästä kaupunginosasta sekä numerosarjasta, josta käy ilmi kortteli ja talon numero (talot on numeroitu rakentamisjärjestyksessä eivätkä siis ole missään sen kummemmassa järjestyksessä katujen varsilla). Tämä tuottaa arvatenkin päänvaivaa myös paikallisille, minkä vuoksi eri puolilla kaupunkia on korttelipoliisin koppeja, joista voi käydä kysymässä neuvoa. Suunnistaminen tapahtuu useimmiten määränpään lähistöllä olevan merkittävän näköisen rakennuksen avulla. Tästä syystä kauppojen tai firmojen käyntikorttien takapuolella on summittainen kartta, johon näkyvät maamerkit on merkattu. Taksikuskeilla on autoissaan ohjelma, joka löytää talot numerosarjan perusteella, joten taksi on varma valinta, vaikka kävelymatka olisi lyhytkin.

6 Japanin kieli ja ääntäminen

Japanilla ei ole foneettisesti tai kieliopillisesti mitään tekemistä naapurikieliensä korean, kiinan tai mongolin kanssa. Sillä ei ole kielisukulaisia, eli japani on isolaattikieli. Japaniin on kuitenkin muinoin lainattu kiinalainen kirjoitusjärjestelmä (japaniksi kanji 漢字). Koska järjestelmä sopii huonosti japanin kieliopillisiin ominaisuuksiin, on käytössä samaan aikaan myös kaksi foneettista tavukirjoitusjärjestelmää (hiragana ひらがなja katakana カタカナ). Näitä kaikkia käytetään sekaisin ja yhdistellen, mikä tekee japanin kirjoitusjärjestelmästä maailmanhistorian monimutkaisimman.

Japani ei myöskään ole tonaalinen kieli kuten esim. kiina tai muut sinotiibetiläiset kielet, joten sen ääntäminen on suomalaiselle helppoa. Lainasanoja englannista on kuitenkin runsaasti, mutta ne äännetään japanilaisen äännesysteemin mukaan (sankyuu = thank you). Usein esimerkiksi liikenteessä asemien ja kaupunkien nimet on ystävällisesti translitteroitu länsimaisille aakkosille, mutta translitterointi noudattelee englanninkielistä äännejärjestelmää. Japanissa on sekä tuplakonsonantteja että -vokaaleja, mitkä suomalaiset onneksi osaavat mallikkaasti ääntää, jos ne vain on merkattu sanaan. Etenkin tuplavokaalit jätetään usein merkitsemättä. Virhe vokaalin pituudessa muuttaa sanan merkitystä yhtä paljon kuin suomessakin (vrt. tuuli – tuli). Tuplavokaalit merkitään yleensä viivalla kirjaimen päällä (ō, ū). Älä venytä vokaalia, jos sen päällä ei ole viivaa.

Vaikka japanissa ei siis ole tooneja eli äänen korkeuksia, paino ei silti ole aina sanan ensimmäisellä tavulla. Painottaminen väärässä kohdassa saattaa myös johtaa väärinkäsityksiin (saKE = lohi, SAke = alkoholi). Esim. aRIGAtoo (kiitos), suMIMAsen (anteeksi, excuse me).

Kirjoitusjärjestelmät
Neljä kirjoitusjärjestelmää sulassa sovussa.

 7 Tapakulttuuri

Japanissa ei ole tapana kätellä, ellei sitten erityisesti ulkomaalaisia odottava taho ole opetellut tämän tavan erikseen. Kumarrus tapahtuu lantiota taittaen niin, että kaula pysyy suorassa selkään nähden. Kädet pidetään limittäin sylissä tai suorana reisien kohdalla. Japanissa käsiä ei laiteta tervehtiessä vastakkain leuan alle. Näin tehdään ainoastaan temppelissä rukoiltaessa!

Japanissa kengät riisutaan vielä useammin kuin Suomessa. Useimpiin temppeleihin astuessa, kouluissa ja kauppojen sovituskopeissa kengät otetaan pois. Julkisissa tiloissa on tarjolla yleensä muoviset töppöset kenkien sijaan. Mikäli näet kenkätelineen ja töppösiä, riisu kenkäsi ja ota korvikkeeksi töppöset! Usein myös vessoissa on erilliset vessatöppöset, eikä niillä kuulu poistua vessasta. Hyvä vihje kenkien riisumisesta on korotettu lattia: ulko-oven edessä on yleensä matalampi tila, jossa kengät riisutaan, ja korotetulle lattialle saa astua vain ilman kenkiä. Etenkin japanilaistyylisiin huoneisiin, joissa on ruo’oista punottu tatami-lattia ei saa missään nimessä astua kenkineen.

Töppöset
Tällaisia muovisia sisätossuja on tarjolla julkisissa tiloissa, joissa ulkokengät riisutaan. (Kuva: Flickr / Neerav Bhatt)

Jos olet menossa vierailulle paikalliseen kotiin, muista viedä lahja. Pieniä suomalaisesta kulttuurista muistuttavia lahjoja on hyvä olla varuilta mukana, koska matkan varrella tulee kuitenkin kohtaamisia, joissa huomaat olevasi jollain tasolla kiitollisuudenvelassa (japanilaiset ovat mestareita pitämään huolta vieraistaan). Niistä on hyvien tapojen mukaista kiittää lahjalla.

Kaupungilla näkyy paljon ihmisiä kirurginmaskit kasvoillaan. He eivät ole terveysalan ammattilaisia, vaan flunssaisia, jotka yrittävät estää taudin leviämisen ympäristöön tiheästi kansoitetussa maassaan. Japanissa sairasloma on käytännössä olematon ajatus, joten flunssa ei ole syy eikä mikään jäädä pois töistä tai koulusta.

Käyntikortit ovat Japanissa edelleen tärkeitä uusiin ihmisiin tutustuttaessa. Käyntikortista käy ilmi henkilön asema työyhteisössään, joten tiedät, kuinka kunnioittavasti häntä pitää puhutella. Käyntikortti ojennetaan ja vastaanotetaan aina kahdella kädellä samalla kumartaen. Sitä tarkastellaan heti vastaanottamisen jälkeen, ja se saatetaan jättää esimerkiksi pöydälle näkyvään paikkaan koko tapaamisen ajaksi, tai laittaa huolellisesti lompakkoon. Käyntikorttia ei missään nimessä saa puolihuolimattomasti rutata taskun pohjalle tai muutenkaan käsitellä epäkunnioittavasti. Mikäli sinulla ei ole käyntikorttia, muista pahoitella asiaa ja silti suhtautua kunnioituksella vastapuolelta saamaasi käyntikorttiin.

8 Onsen-kylpylät

Onsen on minusta ruuan ohella parasta, mitä Japanista löytyy. Japani on tuliperäinen saari, minkä vuoksi luonnosta pulppuavia kuumia lähteitä löytyy lähes joka paikasta. Eri paikoissa veteen on liuennut erilaisia mineraaleja, joten onsenien vesi voi olla todella eriskummallisen väristä ja –tuoksuista. Kylpeminen onsenissa voi olla todella edullista, hinnat vaihtelevat noin 1,5 eurosta 20 euroon / kerta. Yleisin hinta on ehkä noin 8-12 euroa (1000-1500 JPY). Onsenissa tulee noudattaa paikallista tapakulttuuria, tai muuten tulee häätö. Tatuoinnit on kielletty, vaikka kuva olisi ihan pieni. Myös henkilöiden, joilla on jokin ihosairaus tai verenvuotoa, tulee pidättäytyä onsenista.

No tattoo
Ei tatuointeja kylpyyn. Vaikka sääntö tuntuu ehkä länsimaalaisista uskomattomalta, Japanissa tatuointeihin liittyy voimakas häpeä niiden historian vuoksi, joten sääntö tulee ottaa vakavasti.

Naisille ja miehille on omat kylpytilat, ellei erikseen muuta mainita. Naisten pukuhuoneen tunnistaa punaisista noren-verhoista ja miesten sinisistä. Pukuhuoneessa kaikki vaatteet riisutaan ja jätetään koriin hyllykköön. Arvotavaroita varten on lukollinen lokerikko, ja avaimen voi laittaa ranteeseen tai jalkaan roikkumaan. Mikäli oma pyyhe unohtui, niitä voi vuokrata. Japanilaiset käyttävät pientä käsipyyhettä pesurättinä ja ottavat sen mukaan kylpytilaan. Iso pyyhe jätetään vaatteiden kanssa koriin.

Korit
Vaatteet ja kylpypyyhe jätetään koreihin, arvotavarat lukolliseen lokeroon. Vain pieni pesupyyhe otetaan mukaan kylpytilaan.

Ennen kylpyaltaisiin menoa peseydytään huolellisesti. Peseytyminen tapahtuu pikkuisella jakkaralla istuen. Suihkut on saatettu erotella väliseinillä, ettei likavesi roisku naapurin päälle. Kun peseytyminen on suoritettu, voi siirtyä altaisiin. Niitä on normaalisti useita: lämpötilat vaihtelevat 40c-43c välillä ja joskus eri altaissa on eri mineraaleja. Parhaita ovat ulkoilma-altaat (rotenburo), mutta niitä ei välttämättä kaikissa onseneissa ole. Hiukset eivät saa koskettaa onsen-vettä, joten pitkähiuksisten tulee kiinnittää hiukset nutturalle. Myöskään pesupyyhe ei saa koskettaa vettä, joten se taitellaan pään päälle keoksi.

Japanilaiset ovat sitä mieltä, että altaasta noustua ei kannata enää käydä suihkussa, koska hoitavia mineraaleja sisältävän veden vaikutus menee hukkaan. Tästä ei kuitenkaan ole mitään sen kummempaa sääntöä. Onseneissa on usein myös sauna, kuiva koppi, joka on lämmitetty 100-asteiseksi, vuorattu pyyhkeillä eikä siellä saa heittää löylyä. Saunan oleellisena varustuksena on julmetun kokoinen tv-ruutu, josta katsellaan baseballia.

Rotenburo Obihiro
Onsenin rotenburo-allas, maanpäällinen paratiisi!
Takayama onsen
Tämä rotenburo sijaitsee erään hotellin katolla. Näkymät yli Takayaman kaupungin Japanin Alpeille ovat vertaansa vailla.

9 Turvallisuus

Japani sijaitsee seismisesti aktiivisella alueella, joten maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset sekä taifuunit ja rankkasateiden aiheuttamat maanvyörymät ovat yleisiä. Japani on kuitenkin maailman parhaiten luonnonkatastrofeihin varautunut maa, joten pienistä rakennusten heilahteluista ei kannata huolestua. Etenkin suurkaupungeissa rakennukset on pystytetty niin, että ne joustavat, minkä vuoksi ne kestävät sortumatta voimakkaitakin järistyksiä. Korkeat rakennukset voivat huojua myös liikenteen aiheuttamasta tärinästä tai tuulesta johtuen. Nyrkkisääntönä voi pitää, että niin kauan kuin tavarat pysyvät suurin piirtein pöydällä, ei ole syytä huoleen. Voimakkaan järistyksen tuntuessa kannattaa hakeutua suojaan tukevimman pöydän alle, jotta putoilevat esineet eivät aiheuta vammoja.

Sakurajima
Ympäri Japania löytyy savua tupruttavia, aktiivisia tulivuoren kraattereita. Sakurajima on niistä aktiivisin. (Kuva: Flickr / Kimon Berlin)

Kirjoita kommentti!