Vaellusmatkan varusteet – mitä mukaan?

20131223_161929

Monte Fitz Royn alueella on kohtuullisen helppo vaeltaa omatoimisesti ilman suurempaa suunnistustaitoa. Varusteet toimivat myös Suomen ja Norjan loppukevään ja alkusyksyn retkillä. Lisäksi tarvitaan vain hitunen seikkailuhenkeä. Lista ei ole kattava, ja omaa retkeä suunnitellessa kannattaa toki ottaa huomioon myös henkilökohtaiset tarpeet ja vallitsevat sääolosuhteet, mutta ehkä siitä irtoaa pari vinkkiä tarvitsevalle.

Nukkuminen painaa rinkassa eniten – makuupussin on hyvä olla lämmin, ainakin muutaman pakkasasteen kestävä untuva- tai kuitupussi. Itse suosin untuvaa sen keveyden vuoksi. Retkipatjan laatu riippuu nukkujasta, mutta jonkinlainen eriste auttaa suojaamaan kylmältä maalta. Tavallisellakin teltalla ehkä pärjäisi huolellisesti valitulla leiripaikalla, mutta ystäväni geodeettinen teltta pysyi myrskytuulessakin paikallaan kuin vuori, taaten rauhalliset yöunet kovassakin puhurissa.

Kaasukeitin ja ruokailuvälineet pitävät nälän loitolla. Ruokaa toimme jonkin verran Suomesta: pakastekuivatut marjat, pellava- ja soijarouheet, Elovena-kaurapuurot, pastapussit sekä aamukahvit kannoimme mukanamme koko viidentoistatuhannen kilometrin matkan. Paikallisesta kaupasta ostimme suklaakeksejä, leipää, juustoa, kananmunia, oliiveja, porkkanoita sekä hassun pyöreän kesäkurpitsan. Useamman päivän ruuat ovat taakka alkumatkasta, mutta lasti kevenee matkan edetessä. Vesi Patagonian vuoristopuroissa on pääosin juomiskelpoista, mutta vilkkaimpien polkujen ääressä olemme käyttäneet vedenpuhdistustabletteja.

Kevyt untuvatakki lämmittää leirissä ja  kuorivaatteet suojaavat nopeiltakin säävaihteluilta. Lisäksi mukanani kulkee kevyeltä tuulelta suojaava ohut takki sekä  kankaiset vaellushousut. Fleecekerrasto on paras asu teltassa oleskeluun ja tavalliset aluskerrastot kävelyyn. Materiaaleista merino kestää parhaiten useamman päivän käyttöä ja suojaa ystävän nenää. Lisäksi kuljetan mukanani useampaa pipoa; kävelypipon tai aurinkohatun vaihto kuivaan leiripipoon on sitä retkeilijän arjen pientä luksusta.

Nilkkaa ja jalkoja tukevat kivikkoisessa maastossa parhaiten hyvät, korkeampivartiset vaelluskengät. Vaellussauvoja pidän muuten hieman hölmöinä, mutta raskasta rinkkaa kantaessa niistä saa varsinkin ylämäissä juuri sopivan tuen. Kävelyvaatetus taas on sopiva, kun leirissä ennen lähtöä on hieman kylmä. Aurinkolasit sekä hattu suojaavat auringon lisäksi tuulelta ja tuiskulta. Kartta ja kompassi pelastavat eksymiseltä, varsinkin jos niitä osaa käyttää.

Patagonian kesäpäivät ovat ihanan pitkiä ja valoisia, joten otsalamppu on toistaiseksi ollut täysin tarpeeton.

20131223_163001

Kirjoita kommentti!