Kumartavat liikennemerkit

0
Japanilainen robottipoliisi.

Robottipoliisi on todella, todella pahoillaan. Kuva: Flickr/huminiak

Japanilaiset ovat tunnettuja huomaavaisuudestaan ja kohteliaisuudestaan, eikä liikennekulttuuri ole tähän poikkeus. Myös perijapanilainen söpöyden käsite tuo autoiluun oman huvittavan lisänsä.

Japanin pohjoisimmalla pääsaarella Hokkaidolla tiet ovat muuhun maahan verrattuna leveitä, vaikkakin suomalaisittain vielä todella kapoisia. Tämä aiheuttaa kuskeissa turvallisuuden tunnetta, mikä puolestaan johtaa ylinopeuksiin ja suurempiin onnettomuuslukuihin kuin muualla maassa.

Japanilaiset eivät suinkaan ole niin lainkuuliaisia kuin voisi olettaa: suurimmassa osassa autoja on tutkanpaljastimet. Kohtelias, kimeä naisääni varoittaa ystävällisesti, jos olisi syytä hetken aikaa noudattaa nopeusrajoituksia. Tutkanpaljastimet ovat virallisesti kiellettyjä, mutta kaikilla tuntuu silti olevan sellainen. Myöskään pikku hiprakassa ajaminen baari-illan jälkeen ei tunnu olevan yleisesti paheksuttua.

Edellä mainituista seikoista huolimatta kohteliaisuus ei katoa minnekään edes tien päällä.

Ajelimme ystäväni kanssa kohti Shiretokon niemimaata pieniä kiemurtelevia teitä, jotka oli veistetty kukkuloiden rinteisiin. Teillä ei minkäänlaisella itsesuojeluvaistolla varustettuna uskaltanut ajaa yli neljää-viittäkymppiä, ja koska tiet olivat kapeita ja mutkaisia, ei niillä pystynyt helposti ohittamaan. Tästä huolimatta taaksemme tuli silloin tällöin kuski, joka vaikutti haluavan ajaa hivenen nopeammin.

Kun tällainen auto ilmestyi, ystäväni ajoi välittömästi aivan tien laitaan ja hidasti sekä samalla kumarsi (kyllä, se on mahdollista myös autoa ajaessa!) ja vilkutti takana olevalle, että ohittaminen onnistuisi. Ohittavan auton kuski kumarsi vuorostaan meille kiitokseksi ohitustilanteen luomisesta. Kumartelu jatkui myös leveämmillä teillä, mutta ilman hidastamista ja tien sivuun ajamista.

Kumartaminen ja kohteliaisuus ei suinkaan jäänyt tähän. Ohi kiiti liikennemerkki, jonka kuvassa oli kumartava mies. Miehen käsi oli automatisoitu heiluttamaan lippua, jossa luki ”Olen pahoillani”. Kysyin epäuskoisena ystävältäni, mahdoinko nähdä oikein. Kyllä, täällä syrjäseudulla ei ole varaa palkata miehiä seisoskelemaan ihan joka kohtaan ilmoittamaan pahoitellen tietöistä, hän kertoi.

Kotvan kuluttua myös eläviä anteeksipyytelijöitä saapui näköpiiriin. Ainakin pariin otteeseen muutamaa sataa metriä ennen tietyötä kadun vieressä seisoi univormuihin ja valkoisiin hansikkaisiin sonnustautuneita vanhoja herrasmiehiä, jotka kumarsivat syvään jokaiselle ohiajavalle autolle ja näyttivät pahoittelukylttiä.

Varsinainen tietyö oli näky sekin: kaivantoa ympäröivät lukuisien söpöjen vaaleanpunaisten pupujen väliin pingotetut puomit. Seuraavan tietyön kohdalla näkymää hallitsivat sammakot, ja sitten apinat. Japanilaiset haluavat jostain syystä levittää ympärilleen söpöyttä täysin asiayhteyteen katsomatta.

Täytyy sanoa, etten ole aiemmin nauttinut tietyön kohtaamisesta niin paljon. Ja mitä kohteliaaseen autokulttuuriin tulee, olen ajatellut heittää suomalaisille autoilijoille haasteen ja alkaa kumartaa ohitustilanteissa ja päästäessäni jalankulkijoita suojatien yli. Tosin olen vitkutellut tämän ajatuksen toteuttamista, sillä muut suomalaiset autoilijat eivät ehkä heti sisäistä tällaista uutta, huomaavaista ajotyyliä.

Japani, tietyömaan puomeja

Voiko tietyömaa olla söpö? Kyllä vain, tässä muutamia erilaisia puominpidikkeitä! Kuvat: Flickr/What What

About Author

Reetta Näätänen

Opiskellut Helsingin yliopistossa Itä-Aasian tutkimusta ja Sibelius-Akatemiassa klarinetinsoittoa. Työskentelee sinfoniaorkesterin muusikkona sekä lisäksi kiipeilyohjaajana ja japanin kielen tulkkina. Kiinnostunut mm. Japanista, Oseaniasta, Himalajan alueesta ja alkuperäiskansoista. Kirjoittaa reissuistaan Matkasto Live -blogissa.

Leave a Reply