Subua on egyptiläislapsen ensimmäinen initiaatio

0
Egypti, subua. Kuva: © Päivi Arvonen.

Jutun kaikki kuvat © Päivi Arvonen.

Egyptiläislapset on perinteisesti otettu suvun ja perheen jäseniksi subua-juhlassa. Faaraoiden ajoista periytyvää juhlaa viettävät niin kristityt kuin muslimitkin.

Sana subua tulee arabiankielen seitsemää tarkoittavasta sanasta. Juhlaa on vietetty jo tuhansia vuosia sitten lapsen ollessa seitsemän päivän ikäinen. Korkean lapsikuolleisuuden ympäristössä selviäminen hengissä ensimmäisestä elinviikosta on suuri voitto ja ennakoi lapsen säilyvän hengissä pidempään.

Meteli pelottaa henget ja vahvistaa lasta

Subua-juhlassa lapsesta tulee yhteisön jäsen. Juhlalla ei ole tiettyä kaavaa, mutta sitä vietetään kovaäänisesti ilakoiden suvun ja usein myös naapurien kesken. Lapselle tuodaan yleensä lahjoja tai hänelle annettaan rahaa. Popcornia on tapana heittää juhlaväen päälle onnea tuomaan. Juhlaan kuulu usein myös suitsuttaminen.

Kova meteli ja näyttävät koristeet ovat tärkeä osa subua-juhlaa.

Kova meteli ja näyttävät koristeet ovat tärkeä osa subua-juhlaa.

Subua-juhlaan liittyy monia maagisia uskomuksia, joista yksi on tämä: vauvan korvaan kuiskatut sanat vaikuttavat koko hänen elämäänsä. Juhlaan liittyy myös suojeleva funktio. Kovalla metelöinnillä, jota aikaansaadaan esimerkiksi kattilankansia kumahduttamalla tai metallisella morttelilla, pyritään pelottamaan pahat henget pois lapsen elinpiiristä. Metelillä pyritään myös vahvistamaan lasta kestämään elämän haasteita.

Egyptiläisten juhlien joukossa subua on poikkeuksellinen, koska juhlinnan kohteena on myös lapsen äiti ja äitiys.

Saviruukku tuo onnea

Egypti, subua. Tytön ja pojan ruukut. Kuva: © Päivi Arvonen.

Tytön ja pojan ruukut.

Subua-juhlan ympärille on rakentunut myös liiketoimintaa. Kodin koristelu vaihtelee perheen varallisuustason ja elintapojen mukaan, mutta yleensä juhlaan kuuluu valkoisella harsolla päällystetty kori tai nukke, joka on koristeltu vauvan sukupuolen perusteella joko vaaleansinisin tai vaaleanpunaisin somistein.

Kairossa Darb el-Barabra -kaupunginosassa on kymmeniä subua -juhlatarvikkeisiin erikoistuneita liikkeitä. Koristellun vauvankorin saa edullisemmin kuin nuken. Moni perhe pyrkii kuitenkin hankkimaan myös nuken, koska sisällä olevan saviruukun uskotaan tuovan hyvää onnea.

Subua-nukessa yhdistyy juhlan historia ja uudempi perinne. Nuken ytimen muodostava savesta muovattu ja punaiseksi maalattu ruukku on säilyttänyt muotonsa jo faaraoiden ajoista. Ruukku on muutoin identtinen tyttö- ja poikalapsille, mutta pojan ruukussa yksi alaosan ulokkeista on pidempi. Ruukun tarkoituksena on suojella lasta pahalta ja taata hänen elämäänsä vaurautta ja onnea. Ruukkua säilytetään huolella.

Ruukun ympärille rakennettava harsokoristelu, tyttö- tai poikanukke sekä kynttilä ovat peräisin Egyptin koptikristityiltä, jotka ryhtyivät koristelemaan ruukkuja 1960-luvulla. Nykyisin nuket kynttilöineen ovat yhtä lailla kristittyjen kuin muslimienkin suosiossa.

Baby shower korvaamassa subuan

Egyptiläisten suhde Yhdysvaltoihin ja kaikkeen amerikkalaisuuteen on kaksijakoinen. Toisaalta ”läntistä hapatusta” halveksitaan, toisaalta ihannoidaan.

Subua yhdisti aiemmin egyptiläisiä, sillä sitä vietettiin kaikissa yhteiskuntaluokissa. Varakkaan perheen subuajuhlat saattoivat olla mahtipontiset satojen ihmisten kutsut Kairon loisteliaimmissa hotelleissa.

Viime vuosina etenkin koulutetummat egyptiläiset ovat alkaneet suosia ikivanhan subua-perinteen sijaan Yhdysvalloista peräisin olevaa baby shower -juhlaa, jota Yhdysvalloissa vietetään äidiksi tulon kunniaksi parisen kuukautta ennen vauvan syntymää.

Egyptissä baby shower voidaan järjestää yhtä hyvin ennen lapsen syntymää tai syntymän jälkeen. Uudessa juhlaperinteessä yhteistä subua-perinteelle on oikeastaan vain lapselle tuotavat lahjat ja äitiyden juhliminen.

Baby shower ei yhdistä sukua samalla tavalla kuin subua, koska sitä vietetään yleensä vain äidin ystävättärien tai suvun naisten kesken.


Kuvasarja näyttää, kuinka subua-juhlan nukkekoriste valmistuu.

About Author

Päivi Arvonen

Työskentelee freelance-toimittajana ja valokuvaajana Suomessa ja Egyptissä sekä mm. arabimaissa ja Intiassa. Koulutukseltaan uskontotieteilijä, erikoisaloina uskonnot, kulttuuri, matkailu, koulutus, kehitysyhteistyö sekä ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset. Perustajajäsen ja kunniapuheenjohtaja Kulttuurikameleontit ry:ssä. Vuoden Freelancer 2012 (Suomen Freelance-journalistit ry:n tunnustuspalkinto 5.4.2013).

Leave a Reply