Pharping: Kalin verinen temppeli ja buddhalaisluostareiden keskittymä
Saimme jälleen seuraksemme Deenan, jolla oli koko päivä vapaata töistä. Puolenpäivän aikaan lähdimme ajelemaan parisenkymmentä kilometriä Kathmandun ulkopuolelle Pharpingin kylään. Matka kesti reilun tunnin, koska ajoimme ylös alas kukkuloiden rinteitä, eikä kuski halunnut rikkoa hienoa autoaan ajamalla kuoppiin lujaa vauhtia. Jeepit kaahailivat ohitsemme aina kun pääsivät (kaahailu tässä yhteydessä tarkoittaa n. 30 kilometrin tuntivauhtia).
Deena oli valinnut vierailupäiväksi Dakshinkalin temppeliin keskiviikon. Tiistaisin ja etenkin lauantaisin paikka kuhisee pyhiinvaeltajia, ja temppelissä uhrataan eläimiä. Koko alue kuulemma kylpee silloin veressä. Kuljimme läpi pitkän kujan, joka oli reunustettu myyntikojuilla, jotka nyt olivat lähes autioita. Itse temppeli oli pieni aidattu alue, jossa oli Kalin, tuhoajajumalan, kultainen kuva. Vierestä kuului uskonnollista laulua. Soitin- ja lauluyhtye esiintyi pienessä majassa, ja ääni oli vahvistettu kaiuttimiin ympäri temppelialuetta.




Jatkoimme alueen toiselle temppelille, Matakalin eli Kalin äidin temppelille. Se oli korkean kukkulan päällä, ja satoja portaita kivutessamme muistimme, mikä kiipeämisurakka meitä vuorilla odottaa. Matakalin kukkulalta oli huikaisevat näkymät yli laakson varsinaiseen Pharpingin kylään asti. Eri puolilla kylää kiilteli kultaisia kattoja ja stupan huippuja. Pharping onkin tärkeä buddhalainen pyhiinvaelluskohde, sillä guru Rinpoche mietiskeli alueen kahdessa eri luolassa vuosikausia. Kylässä on siis useita luostareita.

Vajrayoginin temppeli oli jälleen mielenkiintoinen sekoitus kulttuureja ja uskontoja: se oli rakennettu perinteiseen newari-tyyliin naispuolisen askeetikon Vajrayoginin kunniaksi. Hindujumalien kuvat koristivat puukaiverruksin koristeltua sisäänkäyntiä.
Täältä taas näkyi laakso ja kylä toisesta suunnasta. Ihaillessamme näkymää pölähti paikalle bhutanilaisia tätejä. En ollut koskaan nähnyt perinteisiin ruutukankaisiin bhutanilaisasuihin pukeutuneita, ja nyt heitä olikin edessäni sankka joukko. He olivat ilmeisesti pyhiinvaellusmatkalla. Ryhmää johdatteli munkkiopas. Sain luvan valokuvata ryhmää, ja napsimmekin sitten ryhmäkuvia temppelin edessä. Naisten hiukset oli leikattu lyhyiksi bhutanilaisen tavan mukaan. Näytin kameran näytöltä heille kuvia, ja he katsoivat niitä hiukan hämillään ja hymyillen.



Vajrayoginin temppeliltä johti käytävä guru Rinpochen mietiskelyluolaan. Se oli pikkuinen ja todella kuuma, sisällä paloi voikynttilöitä ja pari munkkia istui lukemassa rukouksia. Luolan ulkopuolella oli kallioon hioutunut kämmenen kuva. Se oli kuulemma guru Rinpochen alkuperäinen kädenjälki, johon oman kätensä sovittaminen tuo onnea.

Jatkoimme luolan päällä olevalle mäelle, joka oli ripustettu täyteen rukouslippuja. Ilmeisesti myös tämä paikka oli hyvin pyhä, koska sinne oli linnoittautunut hartaan näköistä porukkaa. Pari länsimaalaista resitoi suutria tabletin näytöltä. Pienen matkan päässä ryhmä sherpa-naisia tiibetiläistyylisissä asuissaan istui rivissä maassa. Yhtäkkiä he puhkesivat laulamaan kovaan ääneen tiibetiläistä kansanlaulua, joka peittosi volyymillaan länsimaalaisten hyminän mennen tullen.


Hiippailimme alas mäeltä ja jatkoimme seuraavaan luostariin. Sen sali oli upea kirjavine maalauksineen sekä voista ja tsampa-jauhoista muotoiltuine uhripatsaineen. Munkki seurasi mukanamme ja pyysi, ettemme ottaisi valokuvia. Tämän luostarin nimi pääsi unohtumaan, kun Deena kertoili meille auliisti uskontojen symbioosista Nepalissa.
Sitten oli vuorossa Sakya Tharig Gompa. Paikassa oli viimeisen päälle restauroidut tilat, upea stupa pihalla ja valtavan kokoinen pääsali. Täällä taas sai valokuvata, ja kaikki pienet yksityiskohdat sekä värien kirjo olivat niin upeaa katseltavaa, että aika vierähti huomaamatta.



Deena hoputti meidät takaisin autolle, koska olimme varanneet sen vain neljäksi tunniksi. Ehätimme vielä kipaista Shesh Narayanin temppelissä, jossa oli niinikään guru Rinpochen mietiskelyluola. Tämän ja edellisen luolan yhdisti kapea tunneli kallion sisällä, ja aina välillä luolien sisällä kävi tuulahdus, kun ilmavirtaus tulvahti toisesta luolasta.
Häkeltyneenä upeista luostareista ja jännittävästä Kalin temppelistä köröttelimme takaisin Kathmanduun.
