Satujen jäätikkö – Perito Moreno
Olin nähnyt Perito Morenon jäätikön aikaisemmin muutamissa valokuvissa, mutta yksikään niistä ei tehnyt oikeutta tuolle maailman luonnon kahdeksannelle ihmeelle. Valtava, kuudenkymmenen metrin korkuinen ja viisi kilometriä leveä sininen jäämassa nousi Lago Argentinosta kuin elävä satulinnan muuri vallihautoineen ja vartiotorneineen.
Jäätikön liikkeen muodostaman suunnattoman paineen irrottamia, valtavia, miltei talojen kokoisia jäälohkareita romahteli kuin ukkosen jylinän saattelemana hyytävän kylmään Lago Argentinoon. Jään mahtava värikirjo vaihteli syvän sinisestä hennon turkoosiin, ja ohuet mustat moreeniraidat halkoivat jäämuurin heleän rosoista pintaa.
Vauhdilla hupenevien jäätiköiden maailmassa Los Glaciares -kansallispuiston tähti, Perito Moreno, on harvinaisuus. Sen kolmekymmentä kilometriä pitkä jäämassa etenee edelleen noin kahden metrin päivävauhtia, mutta sulaa ilmaston lämpenemisen johdosta siten, että jäätikkö on pysähtynyt Lago Argentinon rannalle eikä juuri enää kasva. On vain ajan kysymys, koska myös Glaciar Perito Moreno alkaa kutistua.
Kuten muualla maailmassa, myös Patagonian kaikki jäätiköt ovat uhanalaisia. Kolmea jäätikköä lukuunottamatta austraalisen Patagonian jäämassat vetäytyvät ilmaston lämpenemisen vuoksi ennätystahtia, jopa satoja metrejä vuodessa. Saatamme hyvinkin olla viimeinen sukupolvi, jolla on vielä mahdollisuus pelastaa maapallomme upeat arktiset, austraaliset sekä antarktiset jäämassat.
Mikäli jäätiköiden kohtalo kiinnostaa enemmän, suosittelen tutustumaan muun muassa valokuvaaja James Balgogin väsymättömään työhön arktisen alueen katoavien jäätiköiden dokumentoijana.
