{"id":6286,"date":"2017-10-09T11:09:12","date_gmt":"2017-10-09T08:09:12","guid":{"rendered":"http:\/\/matkasto.net\/blog\/?p=6286"},"modified":"2017-10-09T23:59:15","modified_gmt":"2017-10-09T20:59:15","slug":"shiribetsugawa-ja-yotei-zan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/matkasto.net\/blog\/shiribetsugawa-ja-yotei-zan\/","title":{"rendered":"P\u00e4iv\u00e4retki\u00e4 Nisekossa: Shiribetsugawa ja Y\u014dtei-zan"},"content":{"rendered":"

Sain t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 toteuttaa Hokkaidossa kaksi asiaa, joista olen haaveillut pitk\u00e4\u00e4n: kokeilla SUP (stand up paddling) \u2013lautailua sek\u00e4 kiivet\u00e4 upean Hokkaidon Fuji-vuoreksi kutsutun Y\u014dtei-zan<\/strong>\u2019in huipulle.<\/h4>\n

Pidimme ensimm\u00e4isen tulivuoriretken j\u00e4lkeen lepop\u00e4iv\u00e4n. Olimme varanneet Niseko Adventure Centerin<\/strong> <\/a>tarjontavalikoimasta SUP-<\/em>lautailua Shiribetsu<\/strong>-joella! Niseko Adventure Center (NAC<\/strong>, \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n japaniksi \u201dNakku\u201d) on Hokkaidon suurin seikkailuretkij\u00e4rjest\u00e4j\u00e4. NAC:lla on my\u00f6s erinomainen sis\u00e4kiipeilyhalli Sapporossa sek\u00e4 pienempi sein\u00e4 Nisekossa \u2013 suosittelen vierailemaan, vaikka kiipeilykokemusta ei olisikaan. Olen vuosien varrella hy\u00f6dynt\u00e4nyt NAC:in j\u00e4rjest\u00e4mi\u00e4 ulkoiluretki\u00e4 ennenkin. Jostain syyst\u00e4 joka kerta, kun min\u00e4 ja joku yst\u00e4v\u00e4ni olemme mille tahansa retkelle ilmoittautuneet, olemme olleet ainoat osallistujat. Niin k\u00e4vi nytkin.<\/p>\n

\"\"
Niseko Adventure Centerill\u00e4 on hienot tilat Nisekon kyl\u00e4ss\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Kuivapukuja kuivumassa.<\/figcaption><\/figure>\n

Saimme yllemme kuivapuvut sek\u00e4 KYP\u00c4R\u00c4T. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa alkoi huolestuttaa: olikohan j\u00e4rkev\u00e4 idea l\u00e4hte\u00e4 ensi t\u00f6ikseen virtaavalle joelle SUPpailemaan\u2026? Retken kuvauksen mukaan kyseess\u00e4 oli aloittelijoille sopiva paketti, joten luotimme t\u00e4h\u00e4n. Meid\u00e4t kuljetettiin oppaan kera pakettiautolla joen rantaan. Shiribetsugawa on er\u00e4s koko Japanin puhtaimmista joista: se toden totta virtasi edess\u00e4mme kristallin kirkkaana! Opas valisti meit\u00e4 melontatekniikoista, ja siirsimme valtavat SUP-laudat veteen. Harjoittelimme ensin l\u00e4hes virtaamattomassa kohdassa, ja kun tasapaino alkoi l\u00f6yty\u00e4, l\u00e4hdimme virtauksen mukana jokea eteenp\u00e4in.<\/p>\n

\"\"
Opas esittelee melontatekniikoita.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Laudat mutaista rinnett\u00e4 pitkin veteen ja menoksi!<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Eih\u00e4n se nyt niin vaikeaa ollutkaan!<\/figcaption><\/figure>\n

Joki oli todella matala, ja kalat n\u00e4kyiv\u00e4t kirkkaasti kuin akvaariossa! Ilmeisesti kyp\u00e4r\u00e4t olivat p\u00e4\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 siksi, ett\u00e4 sattuisi loiskahtamaan p\u00e4\u00e4 edell\u00e4 matalaan veteen, eik\u00e4 siis koskenlaskua varten. Japanissa ollaan hyvin, hyvin tarkkoja turvallisuusseikoista\u2026 Toisin kuin Suomen j\u00e4rvill\u00e4, joella ei jalkaan kuitenkaan sidottu karkuremmi\u00e4, koska lauta saattaisi virtauksen mukana ajautua rannalta t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4viin puunoksiin ja jalka j\u00e4\u00e4d\u00e4 remmist\u00e4 jumiin.<\/p>\n

\"\"
Yuuko p\u00e4\u00e4tyi lopulta melomaan polvi-istunnassa.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Kasvillisuuden seasta lorisee vesiputous! (Oli muuten haastavaa saada siit\u00e4 kuva, kun aina kameraa suojapussukasta kaivaessa lauta ehti livahtaa virtauksen mukana kauas kuvauskohteesta…)<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Shiribetsugawa tuntui melkein trooppiselta runsaan kasvillisuuden ansiosta. Ainoastaan l\u00e4mp\u00f6tila ei ollut trooppinen… (Kuva: Sini Kosunen)<\/figcaption><\/figure>\n

Sataa tihuutti, mik\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n kuivapuvussa meloessa haitannut. Joen penkereilt\u00e4 kuului mit\u00e4 erilaisimpien lintujen tsirpityst\u00e4. Joessa oli my\u00f6s harvinaisia kasveja, jotka kasvavat vain kaikkein puhtaimmissa vesiss\u00e4. Meloimme katsomaan piilossa kasvillisuuden seassa kohisevaa pient\u00e4 vesiputousta, joka sai alkunsa vuorilta. Sitten tuli vastaan jokien risteym\u00e4kohta, jossa virtaus voimistui huomattavasti: opas antoi ohjeet, mihin kohtaan virtausta kannattaisi t\u00e4hd\u00e4t\u00e4. Min\u00e4 p\u00e4\u00e4tin varmuudeksi istua polvi-istuntaan, varsinkin, kun Yuuko oli juuri molskahtanut veteen osuttuaan kovimpaan virtaukseen! Opas sai h\u00e4nen lautansa kiinni, ja Yuuko kellui per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Suomalaisilla kun on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti enemm\u00e4n kokemusta vesill\u00e4 olosta, meill\u00e4 ei Sinin kanssa ollut kummempia ongelmia tasapainotella laudan kanssa. (Olen kerran todistanut japanilaiskaverin kajakkimelontayrityst\u00e4, jossa h\u00e4n ei tunnin aikana keksinyt, kuinka vehkeell\u00e4 p\u00e4\u00e4see eteenp\u00e4in, vaikka kuinka selostin ja n\u00e4ytin melan k\u00e4yt\u00f6n perusteita. Siin\u00e4 h\u00e4n sitten py\u00f6ri ympyr\u00e4\u00e4 dippaillen melaa veteen ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 tulisi suorittaa vetoliike, jonka voima on suurempi kuin v\u00e4istyv\u00e4n veden\u2026) SUPpailu oli todella mukavaa, ja pari tuntia vier\u00e4hti hujauksessa. Homma ei kuitenkaan ollut kovin raskasta, joten saimme ker\u00e4tty\u00e4 hyvin voimia seuraavan p\u00e4iv\u00e4n Y\u014dtei-zan \u2013vaellukseen.<\/p>\n

Ezo-Fuji, Hokkaidon kaunein vuori<\/h4>\n

Y\u014dtei-vuorta kutsutaan my\u00f6s Ezo-Fujiksi<\/strong> (Ezo on vanha Hokkaidoa merkitsev\u00e4 nimitys) johtuen sen huomattavasta yhdenn\u00e4k\u00f6isyydest\u00e4 Fuji-vuoren kanssa. Useimmista kuvakulmista vuori onkin t\u00e4ydellisen kartion mallinen, mutta yhdest\u00e4 suunnasta sen rinne on ep\u00e4symmetrinen. Olin jo useaan otteeseen yritt\u00e4nyt houkutella kavereitani kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n vuorelle, mutta koska yst\u00e4vieni joukossa ei ole ollut kovin urheilullista porukkaa, olen j\u00e4\u00e4nyt haaveideni kanssa yksin. Viime kerralla tutustuin kuitenkin lumilautailuopettajaan, Kumikoon<\/strong>, jonka laajasta yst\u00e4v\u00e4piirist\u00e4 l\u00f6ytyi heti innokkaita mukaan l\u00e4htij\u00f6it\u00e4. Tapasimme Kumikon, Hiromin<\/strong> ja Kazukon<\/strong> edellisen\u00e4 iltana hirsim\u00f6kkimajoituksessamme Seinon<\/strong> perheen kotona. Heill\u00e4 oli vapaata vain p\u00e4iv\u00e4, joten toteutimme kiipe\u00e4misurakan p\u00e4iv\u00e4retken\u00e4. Y\u014dtei-vuorelle on suosittua kiivet\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4, nukkua y\u00f6 l\u00e4hell\u00e4 huippua olevassa vuorim\u00f6kiss\u00e4 ja auringon noustessa kivuta huipulle ihailemaan ensimm\u00e4isi\u00e4 s\u00e4teit\u00e4. Koska vuorta ei virallisesti ollut viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kauden osalta \u201davattu\u201d, ei vuorim\u00f6kkik\u00e4\u00e4n ollut viel\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Reippaana klo 7 aamulla!<\/figcaption><\/figure>\n

Nisekon alueen kansallispuisto on\u00a0kolmeen paikkaan jakautunut Shikotsu-T\u014dya Kokuritsu K\u014den<\/strong><\/a>. Se k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Y\u014dtei-vuoren, Shikotsu-j\u00e4rven<\/strong> ymp\u00e4rist\u00f6ineen sek\u00e4 T\u014dya-j\u00e4rven<\/strong>, joka on muodostunut j\u00e4ttim\u00e4isen tulivuoren romahtaneeseen kraateriin. Edellisen p\u00e4iv\u00e4n sateen takia pelk\u00e4simme, ett\u00e4 polut olisivat muuttuneet liejuksi, jolloin kiipe\u00e4minen olisi mahdotonta. Sade oli kuitenkin ollut sen verran tihuuttamista, ett\u00e4 vaellusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ei pahempaa mutaa ollut havaittavissa. Aamu valkeni pilvisen\u00e4, mutta jo hetken kiipe\u00e4misen j\u00e4lkeen pilvet v\u00e4istyiv\u00e4t, ja saimme nauttia t\u00e4ydellisest\u00e4 kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4st\u00e4!<\/p>\n

\"\"
Kumiko kirjaa ryhm\u00e4mme vuorelle.<\/figcaption><\/figure>\n

Japanissa kansallispuistoissa kulkemisesta ei perit\u00e4 maksuja. Reitin alussa on kuitenkin rekister\u00f6intikirja, johon tulee kirjoittaa ryhm\u00e4l\u00e4isten nimet, suunniteltu reitti ja l\u00e4ht\u00f6aika. Palatessa kirjataan paluuaika. Y\u014dtei-vuorelle johtaa nelj\u00e4 reitti\u00e4 kustakin ilmansuunnasta. Valitsimme suositun Makkari-polun<\/strong>, koska se oli l\u00e4hinn\u00e4 majapaikkaamme. Hurautimme paikalle Kumikon autolla, mutta paikallisista hostelleista ja majataloista voi my\u00f6s tiedustella kyyti\u00e4 vaellusreiteille.<\/p>\n

Luonnonrauhaa ennen vaellussesonkia<\/h4>\n

Polun alku on japaniksi ”tozan-guchi<\/em>”, vapaasti k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 ”vuoren suu”. Japanissa vuoret on jaettu aina kymmeneen osaan, mist\u00e4 voi suunnilleen p\u00e4\u00e4tell\u00e4 etenemisens\u00e4. Kymmenesosamerkinn\u00e4t on kiinnitetty n\u00e4kyville paikoille pitkin matkaa. Kun kysyin japanilaisilta retkeilij\u00f6it\u00e4, perustuuko kymmeneen osaan jakaminen korkeusmetreihin, edettyyn matkaan vaiko summittaiseen minuuttim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n edellisest\u00e4 pisteest\u00e4, ei kysymykseen ollut vastausta. Ilmeisesti kymmenesosien jakotapa vaihtelee vuorittain. On kuitenkin ihan mukava tiet\u00e4\u00e4, kuinka paljon etenemist\u00e4 on tapahtunut, ja taukopaikatkin voi etuk\u00e4teen suunnitella vaikka parin-kolmen kymmenyksen v\u00e4lein. (Vinkki: kymmenesosien numerointi on aina kirjoitettu japaniksi, joten japanilaisten numeroiden kirjoitusmerkkien opettelu ykk\u00f6sest\u00e4 kymmeneen kannattaa!)<\/p>\n

\"\"
K\u00e4velimme koko alkumatkan pilven sis\u00e4ss\u00e4. Sumu sai luonnon n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mystiselt\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
”Go-g\u014dme”, ”viides kymmenys” -kyltti on naulattu puuhun. Taitoimme matkaa yh\u00e4 pensaiston sis\u00e4ll\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
V\u00e4lill\u00e4 polku oli mukavan helppokulkuista…<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
… ja v\u00e4lill\u00e4 hankalampaa!<\/figcaption><\/figure>\n

Y\u014dtei-vuorella on korkeutta 1898 metri\u00e4, ja nousua vaelluksen aikana tulee noin 1500m kahdeksan kilometrin matkalla. Seitsem\u00e4nteen kymmenykseen asti vaelletaan tihe\u00e4n mets\u00e4n ja ruokokasvillisuuden seassa kiipeillen korkeiden juurakoiden yli, mutta maisemia voi ihailla avoimemmilta paikoilta jo parin, kolmen kymmenyksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Meid\u00e4n vaelluksemme osui kes\u00e4kuun alkuun, viikkoa ennen vuoren virallista avaamisp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Japanissa vuoret avataan virallisesti retkeilij\u00f6ille ”yamabiraki<\/em>”-p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun suurin osa lumesta on sulanut. Silloin my\u00f6s vuorim\u00f6kki- ja muut mahdolliset palvelut avataan. Meill\u00e4 ei ollut tarkkaa tietoa Y\u014dtei-vuoren lumitilanteesta, mutta paikalliset arvelivat sen olevan melko sula. Osalla porukastamme oli mukana varmuudeksi\u00a0kevyet j\u00e4\u00e4raudat\u00a0kenkiin. Niit\u00e4 ei kuitenkaan tarvittu, vaikka muutaman isomman lumialueen l\u00e4pi kuljimmekin.<\/p>\n

\"\"
Maiseman ihailua reitin varrella. Pilvet v\u00e4istyiv\u00e4t vihdoin!<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Hokkaidossa on paljon peltoja ja maatiloja.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Hiromi lep\u00e4ilee ev\u00e4stauolla.<\/figcaption><\/figure>\n

Ohitimme my\u00f6s mielenkiintoisen miesporukan, joka raahasi mukanaan hillitt\u00f6mi\u00e4 rinkkoja. Heill\u00e4 oli kuulemma mukanaan taitettava kanootti ja lumilaudat sek\u00e4 teltta! Olivat kuulleet, ett\u00e4 kraatterissa olisi viel\u00e4 tarpeeksi lunta lasketteluun, ja keskell\u00e4 olisi sulamisvedest\u00e4 muodostunut j\u00e4rvi, miss\u00e4 aikoivat meloa. Huipulla valitettavasti selvisi, ett\u00e4 j\u00e4rve\u00e4 ei ollut – miehet tyytyiv\u00e4t lasketteluun, ja pystyttiv\u00e4t teltan kraatterin pohjalle. (Leiriytyminen vuorella on virallisesti kielletty, mutta n\u00e4m\u00e4 retkeilij\u00e4t taisivat luottaa siihen, ett\u00e4 ennen vuoren avaamista paikalle ei ainakaan eksyisi viranomaisia…) N\u00e4imme koko p\u00e4iv\u00e4n aikana t\u00e4m\u00e4n porukan lis\u00e4ksi muutaman muun ihmisen. Normaalisti vuori ilmeisesti kuhisee retkeilij\u00f6it\u00e4 varsinkin viikonloppuisin!<\/p>\n

\"\"
Etsi kuvasta vuorimaja! Sit\u00e4 ei ollut viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kauden osalta avattu.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Ylemp\u00e4n\u00e4 lunta oli j\u00e4ljell\u00e4 jonkin verran. (Kuva: Kumiko Taki)<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n matkaa huipulle!<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Viimeinen lumietappi.<\/figcaption><\/figure>\n

Saavuimme kraatterin reunalle puolilta p\u00e4ivin. Maisemat avautuivat kirkkaina aina Japaninmerelle asti. Makkari-reitti ei kuitenkaan johda suoraan vuoren korkeimmalle kohdalle, joten p\u00e4\u00e4timme viel\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 koko kraatterin reunan p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme vuoren oikealle huipulle. Puolet kraatteri-kierroksesta oli varsin haastavaa lavalouhikkoa, jossa joutui v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4si\u00e4 apuna. Vuoren huippukohta sijaitsee Ky\u014dgoku<\/strong>-reitin kohdalla vuoren koillisreunalla. Katselimme sielt\u00e4 k\u00e4sin, kun lumilautailijat laskivat kraatterin pohjalle – my\u00f6s kanootti oli valjastettu lasketteluv\u00e4lineeksi!<\/p>\n

\"\"
L\u00e4hdimme kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n kraatterin reunoja.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Kalderan reunat olivat osittain louhikkoiset. (Kuva: Hiromi Ashikaga)<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Sini ihastelee Hokkaidon maalaismaisemaa.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Matkalla kalderan korkeimmalle kohdalle.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Y\u014dtei-vuoren kraatteri on talvisin vapaalaskijoiden suosiossa.<\/figcaption><\/figure>\n

Meid\u00e4n verkkaisella turistitahdillamme nousuun meni aikaa viitisen tuntia, kraatterikierrokseen pari tuntia (runsaasti ev\u00e4iden sy\u00f6mist\u00e4) ja laskeutumiseen kolmisen tuntia. Japanilaisyst\u00e4v\u00e4mme\u00a0kuulemma kiipe\u00e4v\u00e4t vuoren yleens\u00e4 edes takaisin yhteens\u00e4 viidess\u00e4 tunnissa…<\/p>\n

\"\"
Vihdoin Y\u014dtei-zan’in korkeimmalla kohdalla!<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
L\u00f6ytyi kuin l\u00f6ytyikin sopiva kohta lumienkeleiden tekemiseen. (Kuva: Hiromi Ashikaga)<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Siin\u00e4 se oli, Y\u014dtei-zan on huiputettu!<\/figcaption><\/figure>\n

Nautiskelimme lopuista ev\u00e4ist\u00e4 ja upeista maisemista tovin huipulla, ja kiersimme takaisin Makkari-reitille kraatterin toista reunaa pitkin. Matka taittui paljon sutjakammin alasp\u00e4in, vaikka jalat alkoivatkin olla melkoista hyytel\u00f6\u00e4 loppuvaiheessa. Vuorelta palattuamme Kumiko halusi viel\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t, ja vei koko porukan ihailemaan kukkatarhaa, jonka taustalla vuoremme siinsi. T\u00e4m\u00e4n upean vaelluskokemuksen kruunasi kylpy Kira-no-Yu<\/strong><\/a> \u2013onsenissa, jonka olimme edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 havainneet oivalliseksi. Rasti sein\u00e4\u00e4n, Y\u014dtei-zan on nyt huiputettu!<\/p>\n

\"\"
Y\u014dtei-zan ja kukkatarhat.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"
Uskomatonta, ett\u00e4 hetki sitten olimme huipulla!<\/figcaption><\/figure>\n