Sain retkikaveriksi Niinan<\/strong>, jonka kanssa vuorottelimme automatkan ajo-osuudet. Vietimme saapumisy\u00f6n Tankavaaran kultakyl\u00e4ss\u00e4<\/a><\/strong> pieness\u00e4 m\u00f6kiss\u00e4. Majoitus oli oikein kelvollinen edulliseen hintaansa n\u00e4hden – suihku ja wc olivat huoltorakennuksessa, mutta muutoin meill\u00e4 oli oma rauha viihtyis\u00e4ss\u00e4 m\u00f6kiss\u00e4. (Tosin ilmanvaihto oli olematon, eik\u00e4 ikkunaa voinut hyttysverkon puutteessa pit\u00e4\u00e4 auki, pient\u00e4 miinusta mainitakseni…)<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk1-1024x586.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk2-1024x768.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk3-1-768x1024.jpg\")
M\u00f6kiss\u00e4 mahtui hyvin keittelem\u00e4\u00e4n iltateet ja sy\u00f6m\u00e4\u00e4n aamiaisen.<\/figcaption><\/figure><\/li> ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk4-768x1024.jpg\")
Kolme s\u00e4nky\u00e4, joista yksi toimi rinkkojens\u00e4ilytysalustana.<\/figcaption><\/figure><\/li><\/ul><\/figure>\n\n\n\n Aloitimme vaelluksen seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Kiilop\u00e4\u00e4n retkeilykeskukselta<\/a><\/strong>. Auton parkkeeraaminen Kiilop\u00e4\u00e4lle maksoi 3\u20ac\/y\u00f6 (t\u00e4m\u00e4 siis kes\u00e4ll\u00e4 2020). Homma toimi niin, ett\u00e4 vaellusta ennen haettiin infopisteelt\u00e4 saapumisp\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 varustettu lappunen auton tuulilasiin, ja palatessa k\u00e4ytiin maksamassa, mik\u00e4li joku muu asiaa joskus ihmettelee (en ainakaan itse l\u00f6yt\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 tietoa mist\u00e4\u00e4n internetin sy\u00f6vereist\u00e4).<\/p>\n\n\n\n
Kiilop\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on kymmenitt\u00e4in p\u00e4iv\u00e4retkireittej\u00e4, ja porukkaakin oli sen mukaisesti. Piti olla tarkkana, ettei l\u00e4htenyt seuraamaan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 reitti\u00e4 heti aluksi. Suunnistamisen ongelma niin kutsutuilla merkkaamattomilla reiteill\u00e4h\u00e4n nimenomaan on, ett\u00e4 valmiita polkuja kyll\u00e4 on tusinoittain, mutta niiss\u00e4 ei ole juuri mit\u00e4\u00e4n tienviittoja tai muita merkint\u00f6j\u00e4. Urho Kekkosen kansallispuiston alue on jaettu kolmeen vy\u00f6hykkeeseen, joiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkitys minulle selvisi vasta paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4: noin 10km s\u00e4teell\u00e4 Kiilop\u00e4\u00e4st\u00e4 oleva alue lasketaan retkeilyvy\u00f6hykkeeksi<\/em>. T\u00e4ll\u00e4 alueella on valmiiksi merkittyj\u00e4 reittej\u00e4 ja polkujen risteyksiss\u00e4 selke\u00e4t opastetaulut ja tienviitat. Sitten tulee er\u00e4maavy\u00f6hyke,<\/em> jossa risteilee valmiita polkuja suosittujen autio- ja varaustupien v\u00e4lill\u00e4. Suosituimmat polut on merkitty vaelluskarttoihin sek\u00e4 Maastokartat-sovellukseen, mutta ei kaikkia! T\u00e4ll\u00e4 alueella karttaa sek\u00e4 minun tapauksessani kellon ja puhelimen sovellusta tuli polkujen haarakohdissa tiirailtua usein, mist\u00e4 oli valtavasti hy\u00f6ty\u00e4, koska gps-t\u00e4pp\u00e4 n\u00e4ytti nykyisen sijainnin suhteessa aiottuun reittiin. Muutaman kerran valitsimme polun hiukan hutiin, mutta ei dramaattisesti. On hyv\u00e4 silti tiedostaa, ett\u00e4 kaikki selke\u00e4tk\u00e4\u00e4n polut eiv\u00e4t n\u00e4y kaikissa kartoissa.<\/p>\n\n\n\n
Kansallispuiston it\u00e4isimm\u00e4t osat kuuluvat syrj\u00e4vy\u00f6hykkeeseen<\/em>. En ole viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vy\u00f6hykkeell\u00e4 k\u00e4ynyt, mutta netist\u00e4 l\u00f6ytyvien tietol\u00e4hteiden perusteella kyseisell\u00e4 alueella tulee osata suunnistaa ihan ilman polkuja, koska niit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ollenkaan.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n retken aikana k\u00e4vi selv\u00e4ksi, ett\u00e4 ainakin retkeilyvy\u00f6hykkeen ja er\u00e4maaosan v\u00e4lill\u00e4 tunnelma oli varsin erilainen. Ensimm\u00e4isen kolmen y\u00f6n leiripaikat olivat er\u00e4maaosassa, ja sinne asti hakeutuneet retkeilij\u00e4t hiljaista porukkaa. Viimeisen y\u00f6n Rautulammella meininki olikin jo ihan toinen: suurehko nuorisojoukko oli levitt\u00e4ytynyt yhdelle teltta-alueelle ja sen huomasi \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n tasosta. Telttapaikat olivat kuluneet ja laittomia nuotioita oli pyk\u00e4tty l\u00e4hes jokaisen telttal\u00e4ntin viereen.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4iv\u00e4 1: Kiilop\u00e4\u00e4 – Suomunruoktu (15km)<\/h4>\n\n\n\n
Meid\u00e4n ensimm\u00e4inen v\u00e4lietappimme oli Niilanp\u00e4\u00e4n<\/strong> vanha poroaitaus ja tulipaikka. Maisemat avautuivat puuttomana tunturina heti pari kilometri\u00e4 Kiilop\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hdetty\u00e4mme. S\u00e4\u00e4tila oli jopa v\u00e4h\u00e4n liiankin kes\u00e4inen: +27\u00b0c tuntui siet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 porotukselta t\u00e4yden ruokakuorman kanssa yl\u00e4m\u00e4keen punnertaessa! Lis\u00e4ksi paarmat innostuivat shortsien paljastamista jaloistamme.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk6-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk8-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk7-1024x588.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
Niilanp\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen ylitimme varmaankin koko reitin korkeimman loivan solan, josta oli niin upeat n\u00e4kym\u00e4t, ett\u00e4 j\u00e4imme pit\u00e4m\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4 lounastaukoa p\u00e4iv\u00e4unien kera. Pienen tuulenvireen ansiosta paarmat j\u00e4ttiv\u00e4t meid\u00e4t hetkeksi rauhaan. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa liikkeell\u00e4 olevasta ihmismassasta ei ollut en\u00e4\u00e4 j\u00e4lke\u00e4k\u00e4\u00e4n. Yksik\u00e4\u00e4n vaeltaja ei koko p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tullut vastaan tai ohittanut meit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\nSolan j\u00e4lkeen alkoi alam\u00e4ki. Tunturista reitti laskeutui mets\u00e4isemp\u00e4\u00e4n laaksoon, ja ylitimme kahlaamalla matalan joen. Paikka oli niin upea, ett\u00e4 taas piti pit\u00e4\u00e4 tauko, huljutella kylm\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4 ja napata lis\u00e4\u00e4 juomavett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk9-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk10-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk11-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
Jatkoimme Suomujoen<\/strong> vierustaa aina Suomunruoktun<\/strong> leiripaikalle asti. Polku oli koko matkan ollut m\u00f6nkij\u00e4uraa, ja vastaan huristikin kaksi huoltopuuhissa k\u00e4ynytt\u00e4 kulkuneuvoa. Suomunruoktussa oli reippaasti hyv\u00e4\u00e4 alustaa teltoille, sill\u00e4 tasainen kangasmaasto jatkui pitk\u00e4lle autio- ja vuokratuvan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Porukkaa n\u00e4ytti olevan kymmenisen teltallista, mutta kenenk\u00e4\u00e4n niskaan ei tarvinnut hengitt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kaikki olivat sijoittautuneet yli 50 metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n toisistaan (kiitollista n\u00e4in korona-aikaan). Etel\u00e4isemm\u00e4n Suomen \u00e4\u00e4nekk\u00e4ist\u00e4 rymyretkeilij\u00f6ist\u00e4 ei tarvinnut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olla huolissaan (olin kyll\u00e4 varautunut korvatulpilla): t\u00e4nne asti vaivautuneet halusivat yksiss\u00e4 tuumin nauttia nimenomaan hiljaisuudesta! Ohi virtaava kaunis Suomujoki toimi hyv\u00e4n\u00e4 peseytymis- ja vedenottopaikkana.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk12-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk14-768x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk14a-1024x768.jpg\")
Vasemmalla vanha Mountain Hardewar Hylo2 -telttani, oikealla upouusi Big Agnes Tiger Wall UL2 (KAUPALLINEN YHTEISTY\u00d6: Treeline)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk14b-1024x768.jpg\")
Uusi superkevyt mutta silti tilava teltta oli aivan mainio! Kaksikerros-ominaisuuden vuoksi voi esim. ihailla verkon l\u00e4pi maisemia, sy\u00f6d\u00e4 ja s\u00e4ily\u00e4 silti suojassa \u00f6t\u00f6k\u00f6ilt\u00e4. (KAUPALLINEN YHTEISTY\u00d6: Treeline. Big Agnes Tiger Wall UL2)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk15-768x1024.jpg\")
En ole puuroihmisi\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 Outdoor-merkkinen omenakanelikaurapuuro oli sen verran hyvin maustettu, ett\u00e4 se oli ihan sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 ja sit\u00e4 oli runsaasti. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk13-768x1024.jpg\")
K\u00e4ytin vaelluksella MSR TrailShot -filtteri\u00e4. Viruksia t\u00e4m\u00e4 ei poista, mutta bakteerit ja sit\u00e4 isommat liat kuitenkin. Vaikka kuinka olisi puhdasta Lapin vett\u00e4, mieluummin k\u00e4yt\u00e4n aikaa filtter\u00f6intiin ja keittelyyn kuin otan edes pienen vatsatautiriskin.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n P\u00e4iv\u00e4 2: Suomunruoktu – Tuiskukuru (15km)<\/h4>\n\n\n\n
Noin puoli kilometri\u00e4 Suomunruoktun nykyisest\u00e4 leiripaikasta eteenp\u00e4in n\u00e4kyi joten toisella puolella vanha m\u00f6kki. Se on alkuper\u00e4inen Suomun ruoktu<\/em> (ruoktu merkitsee saamen kielell\u00e4 kotia), joka on rakennettu miltei sata vuotta sitten alun perin kullankaivajien, helmenetsij\u00f6iden ja hevosmiesten m\u00f6kiksi. Sotien j\u00e4lkeen m\u00f6kki palveli virkistysretkeilyn alkamisen my\u00f6t\u00e4 autiotupana ja siirtyi Suomen Ladun<\/strong> omistukseen. T\u00e4ll\u00e4 paikalla voi totisesti kuulla historian lehtien havinaa, sill\u00e4 merkint\u00f6jen mukaan jo Elias L\u00f6nnrot<\/strong> ja M. A. Castr\u00e9n<\/strong> kulkivat Suomunruoktun kautta kohti Inaria. Saamelaisten kulkureittin\u00e4 alue lienee toiminut satoja vuosia ennen t\u00e4t\u00e4. 70-luvulla m\u00f6kki museoitiin, ja y\u00f6py\u00e4 saa en\u00e4\u00e4 ainoastaan uudemmassa varaus- ja autiotuvassa nykyisell\u00e4 leiripaikalla. Emme k\u00e4yneet joen toisella puolella, jotta olisimme voineet ihailla m\u00f6kki\u00e4 my\u00f6s sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in, vaan jatkoimme matkaa Aitaojan nuotiopaikkaa kohti.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk16-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk17-1024x576.jpg\")
Historiallinen tupa on museoitu. Emme tosin saaneet aikaiseksi k\u00e4yd\u00e4 joen toisella puolella sit\u00e4 katsomassa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n Aitaojan kohdalla polku haarautui kahteen suuntaan. Karttaa katsoessa p\u00e4\u00e4ttelimme, ett\u00e4 Vintil\u00e4tunturin etel\u00e4puolelta kiert\u00e4v\u00e4 reitti olisi n\u00e4kymilt\u00e4\u00e4n avarampi kuin Suomunlatvan telttapaikan ohi kulkeva, jokea seuraava reitti. V\u00e4limatka Tuiskukuruun n\u00e4ytti suunnilleen samalta. L\u00e4hdimme kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n tunturin rinnett\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in. S\u00e4\u00e4 alkoi vaikuttaa sateiselta, mik\u00e4 oli ihan tervetullutta helteen keskell\u00e4. Pitki\u00e4 housuja oli kuitenkin pakko pit\u00e4\u00e4 jalassa \u00f6t\u00f6k\u00f6iden vuoksi, joten pieni viilennys kastumisen muodossa ei olisi haitannut!<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk18-1024x576.jpg\")
Vintil\u00e4tunturin laella olevan penkin kohdalta n\u00e4kyi hiukan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kohdassa oli my\u00f6s puhelinkentt\u00e4\u00e4. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n Valitsemallamme reitill\u00e4 oli noin yhdeks\u00e4n kilometrin p\u00e4tk\u00e4 ilman karttaan merkittyj\u00e4 taukopaikkoja. Ilahduimme siten valtavasti, kun juuri s\u00e4\u00e4n poutaannuttua ilmestyi eteemme j\u00e4re\u00e4 penkki tunturimaisemaa kohti suunnattuna! Loistava lounaspaikka siis.<\/p>\n\n\n\n
Polku alkoi taas viett\u00e4\u00e4 alasp\u00e4in, ja samalla sade yltyi. Tulimme suurelle suolle. Ymp\u00e4rilt\u00e4 kuului eriskummallista linnunlaulua, ja j\u00e4nn\u00e4n n\u00e4k\u00f6iset mustavalkoiset siivekk\u00e4\u00e4t katselivat etenemist\u00e4mme upottavassa turpeessa. My\u00f6hempi tarkistus vahvisti linnut jonkin sortin kurmitsoiksi (mahdollisesti kapustarinta).<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk19-1024x560.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk19a-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
Nousimme Pikkutuntureiden reunamaa pitkin ja laskeuduimme p\u00e4iv\u00e4n lopuksi Tuiskukurun leiripaikalle, joka sijaitsee Tuiskujoen reunalla. Telttapaikkoja l\u00f6ytyi jonkin verran, mutta ei ollenkaan niin helposti kuin Suomunruoktulla. Me pystytimme omat telttamme t\u00f6yr\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle autiotuvan taakse, jotta saimme ihailla Pikkutuntureita<\/strong> teltan ovesta.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk20-1024x768.jpg\")
Tuiskukurun leiripaikan vedenottopaikka. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk22-1024x576.jpg\")
Tuiskukurun autio- ja varaustupa. Koronan vuoksi emme tosin edes vilkaisseet sis\u00e4lle. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk23-1024x576.jpg\")
N\u00e4kym\u00e4 telttakukkulaltamme.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n P\u00e4iv\u00e4 3: Tuiskukuru – Kotak\u00f6ng\u00e4s (n. 12km)<\/h4>\n\n\n\n
Melkein kaikki muut tuntuivat jatkavan Tuiskukurulta kaakkoon kohti kuuluisaa Luiroj\u00e4rve\u00e4<\/strong>, mutta me l\u00e4hdimme pohjoiseen suunnitelmissa y\u00f6py\u00e4 kolmas y\u00f6 Kotak\u00f6nk\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/strong>. Opaskirjan mukaan itse k\u00f6ng\u00e4s olisi kovasti n\u00e4kemisen arvoinen paikka.
M\u00f6nkij\u00e4uraa ei en\u00e4\u00e4 ollut, vaan saimme tallustaa kapeaa kinttupolkua pitkin. T\u00e4m\u00e4 reitti oli selv\u00e4sti paljon v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4ytetty kuin edellisp\u00e4ivien polut. Ylitimme pienehk\u00f6j\u00e4 puroja muutaman kerran, ja vain loppuvaiheessa isomman puron kohdalla piti keng\u00e4t hetkeksi riisua, kun n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 vesi hulahtaa nilkoista sis\u00e4\u00e4n. Hyttysi\u00e4 oli t\u00e4ll\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti varsinkin, kun reitti laskeutui levenev\u00e4n kurun pohjalle soiseen maastoon. L\u00e4mmin s\u00e4\u00e4 ja kosteikko kuhisi itikoita, ja olin melko vakuuttunut, ett\u00e4 koko maapallon hyttyspopulaatio saa alkunsa juuri t\u00e4\u00e4lt\u00e4! Oli l\u00e4hes trooppisen vehre\u00e4\u00e4, niin runsaana kasvit pursusivat hein\u00e4kuun l\u00e4mm\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk23a-1024x768.jpg\")
Kangasmaastoa riitti enne laskeutumista Tuiskujoen viereen, joten taas oli sopiva hetki ottaa p\u00e4iv\u00e4unet lounaan j\u00e4lkeen!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk23b-1024x576.jpg\")
Meanderoiva Tuiskujoki.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk24-1024x576.jpg\")
Rehev\u00e4 kasvusto oli hyttysten mieleen…<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n Kartasta olin laskelmoinut p\u00e4iv\u00e4matkan pituudeksi alle kymmenen kilometri\u00e4, mutta gps n\u00e4ytti leiripaikan l\u00f6ydytty\u00e4 melkein 12km. Kotak\u00f6ng\u00e4s olikin koko reissun miellytt\u00e4vin y\u00f6pymispaikka: autio- tai varaustupaa ei ollut, mutta laavu tulipaikkoineen sek\u00e4 siisti ulkok\u00e4ym\u00e4l\u00e4 tietysti kuuluivat varustukseen. Maasto muuttui suoalueen j\u00e4lkeen sopivasti kuivaksi kangasmets\u00e4ksi juuri t\u00e4ss\u00e4, ja tasaisia telttapaikkoja oli vaikka mill\u00e4 mitalla. Meid\u00e4n lis\u00e4ksemme y\u00f6pyji\u00e4 n\u00e4ytti olevan aluksi vain yksi teltallinen, mutta puolen y\u00f6n maissa saapui viel\u00e4 yksi ihminen lis\u00e4\u00e4. Ei siis ruuhkainen kohde varmasti muulloinkaan.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk26-1024x720.jpg\")
Kotak\u00f6nk\u00e4\u00e4n leiripaikalla oli runsaasti tasaista tilaa valita telttapaikka. (KAUPALLINEN YHTEISTY\u00d6: Treeline. Big Agnes Tiger Wall UL2)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk27-1024x768.jpg\")
Kotak\u00f6nk\u00e4\u00e4n laavu, tulipaikka ja puuliiteri. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n Parasta t\u00e4ss\u00e4 leiripaikassa oli kuitenkin itse Kotak\u00f6nk\u00e4\u00e4n koski aivan kulman takana! K\u00e4vimme ihailemassa rotkoon sy\u00f6ksyv\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ilta-auringossa. Kosken yli oli ilmeisesti vastik\u00e4\u00e4n rakennettu uusi silta. Kuljeskelimme k\u00f6nk\u00e4\u00e4n reunamilla ihastelemassa raivokkaana kohisevaa, syv\u00e4n turkoosia vesimassaa eri kuvakulmista. K\u00f6nk\u00e4\u00e4lle johti suvanto, jonka laidalla leiripaikka sijaitsi. Itse asiassa yksi leirin parhaista puolista oli t\u00e4ydellinen uimapaikka, jossa virtaus oli v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja vedenkorkeus juuri sopiva! Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun reitti jatkui suvannon toisella puolella, saimme viel\u00e4 henke\u00e4salpaavan kauniin n\u00e4kym\u00e4n tropiikin vesist\u00f6lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4n, l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4n turkoosiin veteen. Voiko t\u00e4llaista todellakin olla Suomessa? Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n upean n\u00e4yn takia oli kuljettava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 kilometri\u00e4 suuntaansa omin jaloin toi entisest\u00e4\u00e4n lis\u00e4arvoa luontokokemukselle.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk25-1024x768.jpg\")
Kotak\u00f6ng\u00e4s iltavalossa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk27a-710x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk27c-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk27d-640x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk31-646x1024.jpg\")
Aamuauringossa k\u00f6ng\u00e4s n\u00e4ytti entist\u00e4 kirkkaammalta ja turkoosimmalta!<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk29-768x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nP\u00e4iv\u00e4 4: Kotak\u00f6ng\u00e4s – Rautulampi (n. 10km)<\/h4>\n\n\n\n
Kotak\u00f6nk\u00e4\u00e4lt\u00e4 ei olisi tehnyt mieli l\u00e4hte\u00e4 ollenkaan pois, niin hieno oli turkoosi joen suvanto ja itse k\u00f6ng\u00e4s aamup\u00e4iv\u00e4n auringossa! Polku seuraili jokea hetken, ja sitten muuttui kangasmets\u00e4n ja soisen maaston yhdistelm\u00e4ksi. Nousua ker\u00e4\u00e4ntyi pikku hiljaa, ja kipusimme K\u00e4yr\u00e4selk\u00e4- <\/strong>ja Aaslakkap\u00e4\u00e4<\/strong>-tuntureiden vierustaa kohti Rautulammen leiripaikkaa. Edell\u00e4 mainittujen tuntureiden kohdalla n\u00e4kym\u00e4t avautuivat kivasti, ja pidimme j\u00e4lleen useita rentouttavia taukoja nokosten kera. T\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 usein ulkomaillakin retkeilleen\u00e4 sit\u00e4 osaa tosiaan arvostaa l\u00e4pi y\u00f6n jatkuvaa valoisuutta, mink\u00e4 vuoksi saa edet\u00e4 aivan kuinka hitaasti haluaa, eik\u00e4 iltavirkun tarvitse yritt\u00e4\u00e4 v\u00e4kisin her\u00e4t\u00e4 yht\u00e4\u00e4n aikaisemmin kuin normaalisti. Muutamalla Suomi-vaelluksella olleet japanilaiset yst\u00e4v\u00e4t ovat olleet t\u00e4st\u00e4 seikasta varsin haltioissaan – Japanissa kun pit\u00e4\u00e4 retkill\u00e4 her\u00e4t\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n kuudelta, ett\u00e4 ennen klo 17 saapuvaa pime\u00e4\u00e4 oltaisiin varmasti jo perill\u00e4 seuraavassa leiripaikassa. Kauheaa suorittamista lomallakin!<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk30-1024x768.jpg\")
Hitaan aamun j\u00e4lkeen oli viel\u00e4 pakko ihailla k\u00f6ng\u00e4st\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk32-1024x576.jpg\")
Kotak\u00f6nk\u00e4\u00e4n suvanto n\u00e4ytti l\u00e4hes trooppiselta! Leiripaikan vieress\u00e4 oli mainio uinti- ja peseytymissyvyys.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk34-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk35-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk36-768x1024.jpg\")
Matkalla kohti Rautulampea oli lis\u00e4\u00e4 eri kokoisia pieni\u00e4 koskia, joista sai hyvin lis\u00e4\u00e4 juomavett\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk37-1024x768.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk38-1024x576.jpg\")
Joku pieni l\u00e4t\u00e4kk\u00f6 matkan varrella.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk41-706x1024.jpg\")
Maariank\u00e4mmekk\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk42-694x1024.jpg\")
Rautuoja<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Rautulammen leiripaikka kuului siis jo kartassa n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n ”retkeilyvy\u00f6hykkeeseen”, mik\u00e4 merkitsi, ett\u00e4 poluilla sai mm. ajaa maastopy\u00f6rill\u00e4. Py\u00f6r\u00e4ilevi\u00e4 p\u00e4iv\u00e4retkel\u00e4isi\u00e4 kuhisikin paikalla, ja telttoja oli varmaan tusinan verran. Telttapaikkoja oli ripoteltu sinne t\u00e4nne j\u00e4rven it\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n, ja huussirakennuksia oli kaksi (n\u00e4ist\u00e4 uudempaa tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mink\u00e4 huomasin tietysti vasta muutaman vessareissun j\u00e4lkeen…). Vanhempi huussi oli jo huonossa hapessa eik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4nyt silt\u00e4, ett\u00e4 sen j\u00e4tteit\u00e4 pahemmin tyhjennet\u00e4\u00e4n. Paikalla oli my\u00f6s h\u00e4t\u00e4varana roskas\u00e4ili\u00f6 (ilman sit\u00e4 paikka olisi runsaan p\u00e4iv\u00e4retkel\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4n j\u00e4ljilt\u00e4 varmaankin viel\u00e4 paljon roskaisempi), mutta muistathan silti kantaa roskasi mukanasi pois er\u00e4maasta, jaksoithan ne my\u00f6s sinne asti kantaa<\/a><\/strong>!<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk44-1024x768.jpg\")
Rautulampi ilta-auringossa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk45-862x1024.jpg\")
Kullero<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n Me pystytimme telttamme n\u00e4k\u00f6alapaikalle hiukan muista erilleen. Nuotiohiili\u00e4 ja rinkulaksi kasattuja kivi\u00e4 n\u00e4ytti olevan jokaisen tasaisen kohdan vieress\u00e4, mik\u00e4 saa arvelemaan, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on varmaankin laillinen tulisija. N\u00e4in ei ole – itse kyh\u00e4tyiss\u00e4 nuotiopaikoissa ei saa tulta poltella kansallispuiston alueella<\/a><\/strong> (tulentekohan ei kuulu edes jokamiehen oikeuksiin), vaan ainoastaan kansallispuiston toimesta rakennetuilla nuotiopaikoilla saa tulta polttaa silloin, kun mets\u00e4palovaroitus ei ole voimassa! Jos et ole varma varoituksen voimassaolosta, \u00e4l\u00e4 sytyt\u00e4 nuotiota. Maasto oli huomattavasti kuluneempaa kuin edellisp\u00e4iv\u00e4n Kotak\u00f6nk\u00e4\u00e4n leiripaikassa, ja isomman nuoren seurueen kikatus ja h\u00f6l\u00f6tys raikasi my\u00f6h\u00e4\u00e4n iltaan asti. Esimakua sivistykseen palaamisesta…<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk46-1024x768.jpg\")
Big Agnes Tiger Wall UL2 ja Rautulampi. (KAUPALLINEN YHTEISTY\u00d6: Treeline)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n P\u00e4iv\u00e4 5. Rautulampi – Kiilop\u00e4\u00e4 (n. 10km)<\/h4>\n\n\n\n
Olen n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti oppinut t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 nukkumaan teltassa niin sike\u00e4sti, etten ollenkaan huomannut, ett\u00e4 poro oli kolistellut ja huohottanut telttojemme v\u00e4liss\u00e4 keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n oli kaverini lis\u00e4ksi huomannut naapuriteltan v\u00e4ki. Onneksi ei sent\u00e4\u00e4n sis\u00e4lle tullut! My\u00f6s sopuleita n\u00e4kyi varvikossa useita, mutta olivat niin vikkeli\u00e4, ettei niist\u00e4 ikin\u00e4 saanut kuvaa. Yksi pikkuinen vauvasopuli oli tosin aikuisia hitaampi, mutta silloin ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut kameraa saatavilla…
J\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n hy\u00f6nteism\u00e4\u00e4r\u00e4n ansiosta en edes yritt\u00e4nyt sy\u00f6d\u00e4 aamiaistani taivasalla, vaan k\u00e4\u00e4rin telttani sadekankaan puoliksi yl\u00f6s ja nautin n\u00e4kymist\u00e4 sek\u00e4 aamiaisesta sis\u00e4teltan hy\u00f6nteisverkon suojassa. S\u00e4\u00e4t olivat todellakin hellineet t\u00e4ll\u00e4 reissulla, sill\u00e4 toisen p\u00e4iv\u00e4n sadetippojen j\u00e4lkeen oli ollut pelkk\u00e4\u00e4 auringonpaisteista hellett\u00e4! P\u00e4\u00e4timme l\u00e4hte\u00e4 poikkeuksellisesti liikkeelle jo melko varhain (\u00f6h\u00f6m, taisi olla jo ennen kello kymment\u00e4) jotta v\u00e4ltt\u00e4isimme edes hiukan paahtavaa kuumuutta. Noh, se ei pahemmin onnistunut varsinkin, kun ensimm\u00e4iset kilometrit olivat puutonta yl\u00e4m\u00e4ke\u00e4. Emme jaksaneet urheilla n\u00e4k\u00f6alojen per\u00e4ss\u00e4 Raututunturin<\/strong> huipun kautta, vaan valitsimme lyhyimm\u00e4n mahdollisen reitin takaisin. Niilanp\u00e4\u00e4n kohdalla reittimme yhdistyi siihen, mist\u00e4 alussa kuljimme, mutta jostain syyst\u00e4 viimeiset viisi kilometri\u00e4 tuntuivat loppumattomalta, vaikka kyseess\u00e4 olikin t\u00e4h\u00e4n suuntaan alam\u00e4ki.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk47-1024x576.jpg\")
Taas kuuma aamu, yl\u00e4m\u00e4ke\u00e4 edess\u00e4 joitakin kilometrej\u00e4…<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk48-1024x576.jpg\")
Rautulampi taaksep\u00e4in katsottuna.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk49-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk52-1024x559.jpg\")
Avoimilla paikoilla onneksi tuuli sen verran, ettei \u00f6t\u00f6k\u00f6ist\u00e4 ollut kiusaa. Ohi kiit\u00e4nyt mies kertoi, ett\u00e4 edellisvuonna samalla alueella oli yhden ev\u00e4satuon aikana tappanut 50 paarmaa. Meid\u00e4n saldomme koko vaelluksella oli ehk\u00e4 alle 10 – joko olemme todella huonoja tappamaan paarmoja, tai t\u00e4m\u00e4 olikin sitten heikko paarmavuosi! <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk50-1024x576.jpg\")
Viimeiset vilkaisut kohti er\u00e4maata…<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n ![\"\"](\"https:\/\/matkasto.net\/blog\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/ukk51-1024x836.jpg\")
Vanamo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n Autolle saavuimme alkuiltap\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Sill\u00e4 sekunnilla kun istahdimme autoon alkoi kova ukkonen ja vesisade! Mik\u00e4 ajoitus! Ajelimme hiest\u00e4 l\u00e4pim\u00e4rkin\u00e4 takaisin Tankavaaran kultakyl\u00e4\u00e4n samaan pikku m\u00f6kkiin viimeiseksi y\u00f6ksi.
Kaikin puolin viiden p\u00e4iv\u00e4n vaellus oli oikein onnistunut ensikokeilu omatoimiseen pidemp\u00e4\u00e4n vaellukseen sek\u00e4 Urho Kekkosen kansallispuistossa. Viidess\u00e4 lyhyess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4si sopivasti er\u00e4maatunnelmaan ja seikkailun makuun, mutta aika ja matka eiv\u00e4t olleet liian pitki\u00e4. Calazon Kiilop\u00e4\u00e4-opaskirjassa Tuiskukurun kierroksena tunnettu reitti saa siis minulla l\u00e4mpim\u00e4n suosituksen!<\/p>\n\n\n\nKAUPALLINEN YHTEISTY\u00d6: Treeline<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n