Vaikuttavaa arkkitehtuuria ja mystistä tunnelmaa: Euroopasta ja Lähi-idästä löytyy upeita kirkkoja, joista esittelen nyt kymmenen mielestäni kauneinta.
Sant’Ignazio di Loyola. Kuva: Max Ryazanov, CC BY-SA 3.0
1. Sant’Ignazio di Loyola, Rooma
Sant’Ignazio di Loyola (Chiesa di Sant’Ignazio) on Pantheonin lähellä sijaitseva jesuiittakirkko vuodelta 1626. Se on kuuluisa uskomattomasta katostaan, jonka pappi Andrea Pozzo maalasi, koska kirkolla ei ollut varaa kupoliin.
Maalaus huijaa silmää: näyttää aivan kuin kirkolla olisi ylös korkeuksiin kohoava kupoli. Pozzo käytti trompe-l’oeil -perspektiivitekniikkaa, jonka ansiosta kupoli vaikuttaa oikealta eri suunnista katsottuna. Lisäksi Pozzo maalasi kattoon aukon, mistä voi katsella taivasta ja enkeleitä.
Pozzon kerrotaan olleen taitava melkein kaikessa mihin ryhtyi. Kun hän ei maalannut tai toiminut pappina, hän kokkasi tai harjoitti matematiikkaa.
Kuten monet muutkin, päädyin tähän häkellyttävään kirkkoon puolivahingossa. Astuin sisään täysin valmistautumattomana ja lamaannuin ylitsevuotavan kauneuden edessä. Kirkon käytävällä oli peili, jotta taivaallisen kauniita kattofreskoja pystyi ihailemaan taittamatta niskaansa. Poistuin kirkosta käsittämättä mitä olin nähnyt. Minulle Sant’Ignazio di Loyola on ainakin toistaiseksi maailman kaunein kirkko.
2. Sagrada Familia, Barcelona
Kuva: Pixabay
Sagrada Familia on espanjalaisen arkkitehdin Antonio Gaudín (1852-1926) suunnittelema roomalaiskatolinen kirkko Barcelonassa. Sen rakennustyöt aloitettiin jo vuonna 1882, eikä se ole vieläkään valmis. Se kuitenkin vihittiin käyttöön keskeneräisenä vuonna 2010 ja siellä pidetään säännöllisesti messuja. Joidenkin arvioiden mukaan Sagrada Familia voisi olla valmis vuonna 2026. Siihen mennessä sen rakentaminen olisi kestänyt 144 vuotta.
Gaudí sai paljon vaikutteita luonnosta, kuten tämä Yle Areenasta löytyvä dokumentti kertoo. Hänen työnsä ovat symbolistisia ja yksityiskohtaisia. Arkkitehti, joka asui viimeiset vuotensa rakenteilla olevassa kirkossaan, haudattiin kirkon kryptaan vuonna 1926.
Sagrada Familia on kiinnostanut minua siitä asti, kun opettajani yli 15 vuotta sitten kertoi siitä. Toistaiseksi en ole kuitenkaan päässyt vierailemaan kirkossa – toivottavasti jonain päivänä!
3. Pyhän Vasilin katedraali, Moskova
Pyhän Vasilin katedraali sijaitsee Moskovan Punaisella torilla. Rakennus tunnetaan myös Pokrovan Jumalanäidin kirkkona ja se on rakennettu vuosina 1555–1561 eli Iivana Julman hallituskaudella. Kerrotaan, että kirkon suunnitelleen arkkitehdin silmät puhkaistiin, jottei hän pystyisi koskaan enää suunnittelemaan mitään yhtä kaunista ja ainutlaatuista.
Katedraali onkin upea sekä sisältä että ulkoa. Se rakentuu yhdeksästä erillisestä kirkosta, joista jokainen on omistettu eri pyhimykselle. Heistä yksi on Autuas Vasili Moskovalainen, Kristuksen tähden houkka. Hänet haudattiin tuolloin rakenteilla olleen kirkon viereen vuonna 1557. Kerrotaan, että itse Iivana Julma kantoi hänen arkkuaan.
Autuas Vasili Moskovalainen kanonisoitiin vuonna 1588, minkä jälkeen hänen hautansa päälle rakennettiin sivukirkko ja koko kirkkoa alettiin kutsua Pyhän Vasilin kirkoksi. Hän nautti suurta kunnioitusta jo elinaikanaan, sillä hän näki asioita ennalta ja uskalsi torua jopa tsaari Iivana Julmaa. Toisaalta häntä myös pilkattiin, sillä hän kulki alastomana ja eli kodittomana.
Olen nähnyt Pyhän vasilin katedraalin vuosina 2014 ja 2018. Molemmilla kerroilla saavuin Moskovaan junalla, ja ensimmäisellä kerralla matka jatkui kiskoja myöten aina Pekingiin asti. Tämä ortodoksinen kirkko oli kaunein sillä matkalla, eikä yhtä upeita ole tullut myöhemminkään monia vastaan.
4. Pyhän haudan kirkko, Jerusalem
Kuva: Pixabay
Pyhän haudan kirkko on rakennettu 300-luvulla Konstantinus Suuren käskystä paikalle, jossa Golgatan ja Jeesuksen haudan uskotaan sijainneen. Paikalla oli ollut Afroditelle omistettu temppeli jo vuodesta 135.
Persilaiset tuhosivat alkuperäisen Pyhän haudan kirkon vuonna 614. Tilalle rakennettu kirkko tuhoutui sekin vuonna 1009 (tällä kertaa asialla olivat egyptiläiset). Kirkkoa korjattiin tämän jälkeen, mutta vain osittain. Ristiretkeläiset alkoivat korjata Pyhän haudan kirkkoa vuonna 1112, ja heidän käsissään se muuttui paljon. Kirkkoa on tuhottu ja jälleenrakennettu useita kertoa tämän jälkeenkin.
Pyhän haudan kirkko oli suosittu pyhiinvaelluskohde jo 300-luvulla. Lukemattomista vierailijoista kertoo Golgatalle vievien portaiden kuluneisuus. Kirkko on tärkeä kaikille kristityille ja se on jaettu näiden suuntauksien kesken:
- Roomalaiskatolinen kirkko
- Ortodoksinen kirkko
- Armenian apostolinen kirkko
- Koptilainen kirkko
- Etiopian ortodoksinen kirkko
- Itäsyyrialainen kirkko
Kirkosta on riidelty paljon. Kiistojen takia esimerkiksi kirkon avaimet ovat muslimien hallussa. Näin on ollut jo 1100-luvun lopulta asti.
Joku on unohtanut tikkaat kirkon julkisivulle erään ikkunan eteen. Ensimmäinen maininta näistä tikkaista on vuodelta 1757. Koska kukaan ei tiedä, kenen vastuualueelle tikkaat kuuluvat, ne ovat saaneet olla paikoillaan. Tikkaat on jopa uusittu kertaalleen.
Kaikki eivät ole olleet vakuuttuneita siitä, että Pyhän haudan kirkko sisältää Jeesuksen kuolin- ja hautapaikan, koska kirkko sijaitsee nykyään Jerusalemin muurin sisäpuolella. Jeesuksen aikana alue on kuitenkin tutkimusten perusteella sijainnut muurin ulkopuolella. Lisäksi Pyhän haudan kirkossa vuonna 2016 tehdyt tutkimukset tukevat sitä, että kyseessä on oikea kuolin- ja hautapaikka.
Olen käynyt kirkossa kahdesti ja toivon pääseväni sinne vielä joskus uudestaan. Koin paikan molemmilla kerroilla äärettömän pyhäksi. Asiaan varmasti vaikuttivat ennakko-odotukset, mutta myös kirkko itsessään sekä sen sisällä vallitseva tiiviin harras tunnelma.
5. Pietarinkirkko, Vatikaani
Kuva: Pixabay
Pietarinkirkko sijaitsee Vatikaanivaltiossa, joka on kauttaaltaan Rooman ympäröimä. Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1506, mutta se valmistui virallisesti vasta vuonna 1626. Noiden 120 vuoden aikana tehtiin 212 metriä pitkä ja 133 metriä korkea kirkko, jonka pinta-ala on uskomattomat 23 000 neliötä.
Pietarinkirkossa käy tuhansia vierailijoita joka päivä – jopa 30 000. Kaiken kaikkiaan kirkkoon mahtuu 60 000 henkeä eli enemmän kuin Mikkelissä on asukkaita. Se on yksi maailman suurimmista kirkoista. Edelle kiilaa kuitenkin Norsunluurannikolla sijaitseva Basilique Notre-Dame de la Paix de Yamoussoukro, jolla on pinta-alaa 30 000 neliötä.
Pietarinkirkko rakennettiin Neron sirkuksen paikalle. Juuri siellä apostoli Pietari ristiinnaulittiin vuonna 67 pää alaspäin, koska hän koki olevansa arvoton kuolemaan samalla tavalla kuin Jeesus. Konstantinus Suuri rakennutti Apostoli Pietarin haudalle basilikan, Vanhan Pietarinkirkon, vuonna 324. Tämä alkuperäinen Pietarinkirkko purettiin uuden kirkon rakennustöiden aikana. Uusi Pietarinkirkko on meidän tuntemamme 1500–1600-luvuilla rakennettu kirkko, josta voimme kiittää useita arkkitehtejä, kuten Michelangeloa.
Erityisen mielenkiintoisia yksityiskohtia Pietarinkirkossa ovat mielestäni:
- Pääalttari, jonka alla apostoli Pietarin haudan uskotaan sijaitsevan
- Paavien haudat
- Michelangelon Pietà-veistos vuodelta 1499 (nykyään lasin takana)
- Pyhä Pietari -patsas, jonka oikean jalan varpaita suudellaan hyvän onnen takaamiseksi
- Pietarinkirkon parveke, jolta julistettiin uuden paavin valinta viimeksi vuonna 2013
- Ruotsin kuningatar Kristiinan hauta
Kävin Pietarinkirkossa vanhempieni kanssa vuonna 2019. Iäkkäälle isälleni oli tärkeää saada nähdä Rooma ja Vatikaani kerran elämässään. Kirkosta jäi parhaiten mieleen sen suuruus, mutta vaikuttavaa oli myös nähdä Pietà-patsas, joka oli aiemmin vain valokuvista tuttu.
Pietà-patsas. Kuva: Shutterstock
Liekö syy parhaista selfieistä kisaavissa kanssaturisteissa, mutta en onnistunut tavoittamaan Pietarinkirkossa harrasta tunnelmaa. Pidän kirkkoa kuitenkin yhtenä Euroopan kauneimmista, vaikkei esimerkiksi Mika Waltari ollut tästä samaa mieltä – tai näin hän ainakin kirjoitti Yksinäisen miehen junaan. Waltari näet piti Pietarinkirkkoa aivan liian pompöösinä.
6. Notre Dame, Pariisi
Kuva: Pixabay
Vuosina 1163–1345 rakennettu Notre Damen katedraali sijaitsee Pariisin keskustassa. Valitettavasti se vaurioitui keväällä 2019 pahasti tulipalossa, jonka syttymissyy oli mahdollisesti sähkövika. Toistaiseksi vasta katedraalin krypta on saatu avattua yleisölle. Korjaustyöt valmistunevat vuonna 2024, ja restaurointi tullee maksamaan satoja miljoonia euroja.
Notre Dame on yksi Pariisin rakastetuimmista kirkoista ja sen tunnetuimmista maamerkeistä. Tänä päivänä tuntuu omituiselta, että katedraali oli 1800-luvulle tultaessa hylätty ja vandaalien käsissä niin pahasti kärsinyt, että se aiottiin purkaa. Kuten Ylen artikkelissa todetaan, Victor Hugon kirja Notre Damen kellonsoittaja muutti kirkon kohtalon. Rakennusta alettiin jälleen arvostaa – ja kunnostaa.
Ennen tulipaloa Notre Damen katedraali oli yksi Euroopan suosituimmista historiallisista monumenteista. Päivittäisiä kävijöitä oli yli 30 000 ja turistien vuotuinen määrä noin 13 miljoonaa. Itse kävelin Notre Damen katedraalin ohitse interrail-matkallani vuonna 2009. Harmittaa vieläkin, etten jäänyt jonottamaan päästäkseni sisään, vaikka jono oli to-del-la pitkä.
7. Sacré-Cœurin basilika, Pariisi
Kuva: Pixabay
Sacré-Cœurin basilika sijaitsee Montmartren kukkulalla Pariisin pohjoisosassa. Tämä suomeksi Pyhän Sydämen basilikaa tarkoittava katolinen kirkko on kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä kuten myös edellä esitelty Notre Dame (“Meidän rouvamme”).
Sacré-Cœurin basilika ei ole läheskään yhtä vanha kuin Notre Dame, sillä sen rakentaminen aloitettiin 1875. Työt valmistuivat vuonna 1914 (eli samana vuonna kuin ensimmäinen maailmansota alkoi). Kirkko vihittiin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919. Sen 19 tonnia painava kello – yksi maailman suurimmista – valettiin maailmansodan päättymisen kunniaksi.
Vertailun vuoksi: yksi Suomen suurimmista kirkonkelloista on Riistaveden kirkon pihassa. Se painaa noin 2,5 tonnia.
Sacré-Cœurin basilika näkyy sijaintinsa vuoksi varsin kauas. Kirkkoon pääsee ilman pääsymaksua, mutta jos haluaa käydä kryptassa, joutuu osallistumaan maksulliselle opastuskierrokselle.
Vierailin Sacré-Cœurin basilikassa pääsiäisenä 2009. Kaunis kirkko kauniilla paikalla olisi varmasti joka tapauksessa tehnyt vaikutuksen, mutta lisäksi osuin paikalle pääsiäiskulkueen (Chemin de Croix) aikaan. Tein reissuni ilman älypuhelimia oppaanani vain Berlitzin Pariisi-opas, joten olin autuaan tietämätön pitkänperjantain kulkueesta. Ihmettelin ihmispaljoutta: koko Montmartre tuntui täyttyneen ihmisistä. Jäin odottelemaan kulkueen lähestymistä ja pääsin sen kärkipäähän, kun joku nosti eristysnauhaa ja vinkkasi mukaan. Edessäni oli kirkon arvohenkilöitä ja takanani loputon määrä laulavia, polvistuvia ja ristinmerkkejä tekeviä rukoilijoita. Oli niin ahdasta, etteivät kaikki edes mahtuneet kumartumaan saati polvistumaan. Siinä oli pienessä maalaiskunnassa kasvaneelle ihmettelemistä pitkäksi aikaa.
8. Pielpajärven erämaakirkko, Inari
Kuva: Lasse Simonen
Joissain kirkoissa voi tuntua siltä, että vuosisatojen aikana lausutut rukoukset huokuvat edelleen ilmassa. Tällainen paikka on ainakin Pielpajärven erämaakirkko Inarissa, vajaan kymmenen kilometrin päässä Inarin kirkonkylästä. Ensimmäiset pari, kolme kilometriä voi taittaa autolla, mutta viimeiset viitisen kilometriä ovat suhteellisen vaikeakulkuista maastoa.
Puinen erämaakirkko on rakennettu vuosina 1752–1760 ja se oli käytössä 1800-luvun loppuun saakka. Siellä pidetään edellään vuosittain muutamia jumalanpalveluksia sekä vihkimisiä. Nykyinen kirkko rakennettiin korvaamaan edellinen, vuonna 1646 valmistunut. Alkuperäisestä kirkosta ei ole jäljellä mitään. Myös kirkkokentän pappila ja kymmenet kirkkotuvat ovat hävinneet miltei jäljettömiin.
Pielpajärven erämaakirkko on lailla rauhoitettu muinaisjäännös. Se ei vedä vertoja esimerkiksi Pietarinkirkolle koossa tai taideaarteissa mitattuna, mutta on aivan eri tavalla läheinen meille suomalaisille. Se on ainutlaatuinen pala kulttuurihistoriaamme – pyhä paikka, jossa voi melkein aistia jo tuonilmaisiin siirtyneiden läsnäolon.
Samuli Paulaharju kirjoittaa kirkosta kirjassaan Taka-Lappi (1927, uusi painos 2015):
“Sillä Pielpajärven saarnamies sai metsäkentällä asua enimmät ajat ypö yksinään. Lappalaiset asuivat pikku tuvissaan vain kirkkomatkallaan, tullen korvesta sekä taas muutaman päivän kuluttua kadoten korpeensa. Ja pappila jäi taas yksin, ympärillään hiljainen ikuinen erämaa. Kesäisin vain Pielpajärvi iloisesti loiskutteli rantakivikossa, mutta syksyn myrskyt tuntuivat riehuvan entistä väkevämmin, ja talven pitkä pimeä selkä oli entistä kaameampi.”
Juuri tuo hiljainen ikuinen erämaa on ainakin minun mielestäni jopa kauniimpi kuin itse kirkko. Samuli Paulaharju osaa kuvata sen minua paremmin samassa kirjassa:
“Sillä täällä ei asu kukaan, tänne ei kulje kukaan, ei tänne kuulu auton maailmallinen meno, eikä tänne osu vihoissaan puuskuttava moottorivenekään. Kovin kaukana tuntuu olevan suuri maailma, ei näy edes isoa Inariakaan.
Paljasharteinen Luosmavaara vartioi pohjoisen puolta, ja lännen äärellä on iso Otsamotunturi. Siksipä täällä vielä vanhalappi hyvin viihtyy, ja muinaisen peskikansan henget saavat asua hiljaisessa levossaan.”
Pielpajärven erämaakirkko on aina auki eikä sisäänpääsy maksa mitään. Kesäaikaan kävijöitä voi olla paljonkin. Jotkut turistit ovat jopa töhrineet kirkkoa, mutta onneksi ovia ei ole pantu säppiin.
Olen saanut vaeltaa Pielpajärven erämaakirkkoon neljästi elämässäni – ensimmäisen kerran 14-vuotiaana rippikoululaisena. Saapa nähdä, innostunko vielä lähtemään Pielpajärvelle Metsähallituksen lammaspaimeneksi.
9. Temppeliaukion kirkko, Helsinki
Kuva: Marja Simonen
Temppeliaukion kirkko pääsi keväällä 2023 kansainvälisen design-julkaisu Architectural Digestin valitsemien maailman kymmenen kauneimman kirkon joukkoon. Se onkin upea ilmestys ja yksi Helsingin suosituimmista turistinähtävyyksistä. Vierailijoita voi olla jopa 10 000 yhden päivän aikana. Kirkko on louhittu kallioon ja kirkkosalia kattaa kuparinauhalla verhottu kupoli, jota kiertää 180 kattoikkunaa. Myös kirkon äänimaailma on kaunis, joten siellä pidetään melko usein konsertteja.
Vuonna 1969 valmistuneen kirkon ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suomalainen. He kiinnittivät huomiota siihen, kuinka valo jakautuu kirkkosalissa. Alttarille (jolta puuttuu kokonaan perinteinen alttaritaulu) lankeaa eniten valoa, koska se on kirkon tärkein kohta.
Temppeliaukion kirkko suojeltiin vuonna 2004, joten se tulee näyttämään jatkossakin yhtä ainutlaatuiselta. Sinne on 8 euron sisäänpääsymaksu, joka ei koske Töölön seurakunnan jäseniä ja alle 18-vuotiaita. Sisään pääsee myös Museokortilla, Helsinki Cardilla tai Helsinki City Passilla.
Kävin Temppeliaukion kirkossa ensimmäisen kerran muutettuani pääkaupunkiseudulle opiskelemaan – vuosi taisi olla 2009 tai 2010. Viimeksi vierailin Temppeliaukion karun kauniissa kirkossa tänä syksynä. Se on yksi niistä paikoista, joihin veisin ulkomaalaisen turistin – etenkin, jos tämä on yhtään kiinnostunut arkkitehtuurista.
10. Duomo, Milano
Kuva: Pixabay
Milanon tuomiokirkko eli Duomo di Milano on näyttävä goottilaistyylinen katedraali. Se on myös valtavan kokoinen, sillä kirkkoon mahtuu 40 000 ihmistä.
Milanon nykyisen tuomiokirkon paikalle oli rakennettu jo 400-luvulla Pyhän Ambrosiuksen Uusi basilika. Rakennus vaurioitui pahasti tulipalossa vuonna 1075. Nykyisen kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1386, mutta urakka eteni hitaasti ja se jätettiin välillä hautumaan melkein 90 vuodeksi. Rakennustyöt jatkuivat pikkuhiljaa – esimerkiksi katto valmistui 1680-luvulla.
Napoleon Bonaparte pisti urakkaan vauhtia vuonna 1805 määräämällä, että nyt oli aika saada kirkon fasadi valmiiksi. Milanon tuomiokirkon voi kuitenkin katsoa valmistuneen vasta 1900-luvulla. Tarkalleen ottaen tämä tapahtui 6.1.1965, eli rakennustyöt kestivät 579 vuotta. Monia muitakin Euroopan kauneimmista kirkoista on (jälleen)rakennettu kauan, joten kai se niin on, että hiljaa hyvä tulee.
Kävin Milanon tuomiokirkossa lukion luokkaretkellä vuonna 2007. Pulitimme myös pienen pääsymaksun päästäksemme kirkon katolle. Olimme kuulleet, että sieltä näkyisi Alppien huippuja, mutta emme nähneet vuoria, koska oli pilvistä ja vähän sateistakin. Parhaiten mieleeni jäi se, kuinka erästä ryhmäläistämme alkoi kovasti pyörryttää korkeuksissa rappuja noustessa – sekä kirkkosalin valtavuus. Muistan miettineeni, montako kertaa kotikuntani koko väkimäärä mahtuisi kirkkoon.
Kauneimmat kirkot – taustaa
Tässä artikkelissa olen esitellyt Euroopan ja Lähi-idän kauniita kirkkoja. Olen valinnut kirkot sen perusteella, mitkä ovat tehneet itseeni suurimman vaikutuksen.
Olen nähnyt kaikki kirkot ulkoa ja/tai sisältä:
- Sant’Ignazio di Loyola: vuonna 2019
- Pyhän Vasilin katedraali: vuosina 2014 ja 2018
- Pyhän haudan kirkko: vuosina 2006 ja 2020
- Pietarinkirkko: vuonna 2019
- Notre Dame: vuonna 2009
- Sacré-Cœur: vuonna 2009
- Pielpajärvi: vuosina 2005, 2006, 2021 ja 2022
- Milanon Duomo: vuonna 2007
- Temppeliaukio: vuodesta 2009 tai 2010 näihin päiviin
Vain Sagrada Familia tekee poikkeuksen: sitä en ole nähnyt, mutta ei se kyllä ole vielä valmiskaan.
Voin suositella vierailua kaikissa jutussa mainituissa kirkoissa, mutta erityisen lämpimästi suosittelen Pielpajärven erämaakirkkoa. Siellä kannattaa käydä, jos vain suinkin on mahdollista!
