Sininen mekko vilahtaa yhä korkeammalle ja korkeammalle samalla, kun tummatukkainen nainen tempoo lisää vauhtia keinulautaan. Käynnissä on korealaisen Dano-festivaalin keinukilpailu: perinne, joka juontaa juurensa yli tuhannen vuoden taakse aina Goryeo-dynastian aikoihin.
Kuva: Robert, Picasa [CC-BY-3.0], via Wikimedia Commons.
Keinukilpailu geune oli vuosisatojen ajan korealaisten naisten vuoden kohokohta ja odotettu kilpailu, joka toi jännitystä tavanomaiseen kotivaimon arkeen. Keinumisen lisäksi Dano-festivaaleilla kilvoiteltiin myös ssireum-painin sekä perinnepelien parissa ja seurattiin gwanno-maskiteatteria tai monipuolisia musiikkiesityksiä.
Dano on Etelä-Korean kolmanneksi suosituin juhlapyhä heti kuukalenterin mukaisen uudenvuoden sekä syksyllä juhlittavan chuseokin jälkeen. Danoa vietetään touko-kesäkuun taitteessa, kuukalenterin viidennen kuun viidennestä päivästä lähtien. Perinteisesti ihmiset kerääntyivät kasvukauden alussa juhlimaan ja syömään yhdessä sekä rukoilemaan jumalilta terveyttä tulevalle kesälle. Juhlallisuuksia vietetään edelleen ympäri maata, mutta suurin Dano-festivaali järjestetään itärannikon Gangneungin kaupungissa, jossa kesäkauden alkua juhlitaan kokonaisen viikon ajan.
Dano-festivaalin perinteet ovat kulkeutuneet sukupolvelta toiselle jo satojen vuosien ajan. Keskeisimmät festivaalitapahtumat jaetaan erilaisiin shamanistisiin gut-rituaaleihin, peleihin ja leikkeihin sekä vanhoihin perinteisiin, esimerkiksi hiusten pesemiseen yrttivedellä tai koristeellisten teatterimaskien maalaamiseen. Festivaali toimii myös maan suurimpana markkinapaikkana, jonne koko alueen asukkaat matkaavat tekemään ostoksia, kuten paikallisia käsitöitä, peittoja tai keramiikkaa.
Vaikka valtaosa korealaisista ilmoittautuu ateisteiksi, ovat etenkin syrjäisellä Gangwonin seudulla shamanismi ja luonnonuskonnot edelleen voimissaan. Juhlaviikon aikana järjestetään läheisillä vuorilla useita erilaisia shamanistisia rituaaleja, joilla kutsutaan henget mukaan festivaalin juhlintaan. Markkinapaikalla on tarjolla runsain mitoin saju-ennustamista sekä tarot-korteista lukemista, ja paikalliset munkit antavat neuvoja elämän vaikeisiin kysymyksiin rahapalkkiota vastaan. Lopulta päätösseremonian yhteydessä poltetaan kaikki viikon aikana rituaaleissa käytetty materiaali nuotiolla, mukaan lukien pyhän puun oksat, paperilyhdyt sekä paperista taiteillut kukkaset.
Viimeisenä iltana rumpujen soidessa nuotion ympärillä henget leijailevat savun mukana takaisin vuorilleen ja uupunut festivaalikansa palaa arkisiin askareisiinsa.
Kuvat: © Terhi Mäkinen
