Träskändan kartano – kulttuurihistoriallinen luontokohde Espoossa

Träskändan kartano oli aikansa superjulkkiksen Aurora Karamzinin koti. Sen mailla kannattaa vierailla jo pelkästään vanhojen puujättiläisten takia.

Träskändan kartano puisto- ja luonnonsuojelualueineen on ihastuttava retkikohde Espoossa, Järvenperässä. Sen historiallisessa miljöössä voi yhä tuntea tuulahduksen 1800-luvun kartanoelämästä. Päärakennuksen edustalla avautuvat laajat nurmikot tarjoavat upeita piknik-paikkoja jättiläispuiden lehvistön siimeksessä, ja läheinen luontopolku rehevine lehtometsineen kutsuu kävelyretkille.

Träskändan kartano perustettiin jo 1700-luvulla. Vuonna 1820 sen omistajaksi tuli senaattori Carl Johan Walleen ja myöhemmin 1800-luvun puolivälissä tämän tytärpuoli Aurora Karamzin (1808–1902).

Aatelissukuun syntynyt Aurora Karamzin, omaa sukua Stjernvall, vietti Träskändan kartanossa suurimman osan lapsuuttaan ja myöhemmin, vuonna 1840, osti sen itselleen. Karamzin oli yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tunnetaan mm. Helsingin Diakonissalaitoksen perustajana. Hänen mielenkiintoisesta elämästään voi lukea esimerkiksi Biografiakeskuksen artikkelista.

Aurora Karamzinin kaudella Träskändan kartano eli kulta-aikaansa ja siellä vietettiin loistokasta elämää. Silloinen päärakennus tuhoutui kuitenkin tulipalossa vuonna 1888, ja seitsemän vuotta myöhemmin kartano myytiin Marie ja Adolf Törngrenille.

Törngrenit rakennuttivat Träskändan kartanolle uuden päärakennuksen 1890-luvulla. Sen suunnittelivat Gesellius, Lindgren ja Saarinen eli sama kolmikko, joka tunnetaan mm. Kirkkonummella sijaitsevasta Hvitträskin ateljeekodistaan. Rakennus oli kuitenkin lopulta liian pieni ja purettiin nykyisen päärakennuksen tieltä 1920-luvulla.

Mielenkiintoinen fakta: Marie Törngren oli Aurora Karamzinin sisaren tyttärentytär, omaa sukua Linder, Hjalmar Linderin sisko ja Catharine ”Kitty” Linderin sisarpuoli. (Linderin suvusta voi lukea lisää Matkastossa aiemmin julkaistusta Mustion linna -jutusta.)

Vuonna 1923 Träskändan kartanon omistus siirtyi pääosin Espoon kunnalle, ja sen päärakennuksessa toimi kunnalliskoti ja vanhainkoti vuoteen 2005 saakka. Sen jälkeen rakennus on ollut tyhjillään ja päässyt rapistumaan. Träskändan kartanon mailla, jättiläispuiden alla, voi kuitenkin yhä aistia häivähdyksiä 1800-luvun loistokkaasta puutarhakulttuurista.

Träskändan kartanoon liittyy monia mielenkiintoisia historiallisia yksityiskohtia. Kun Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II saapui vuonna 1863 Suomeen avaamaan valtiopäiviä, vieraili hän myös Träskändassa. Keisarin vierailua varten piti tietysti rakentaa hieno latriini eli kansanomaisemmin sanottuna huussi. Se on edelleen komea näky kartanopuistossa.

Träskändan kartanopuisto ja luonnonsuojelualue

Träskändan kartanon puistoa alettiin rakentaa jo 1700-luvulla. Alun perin se oli barokkityylinen symmetrinen muotopuutarha, mutta Aurora Karamzinin aikana 1800-luvun puolivälissä siitä muokattiin englantilaistyylinen maisemapuisto. Sellaisena se tunnetaan nykyäänkin, ja se on lajissaan yksi merkittävimmäistä puistoista Suomessa. Sen nurmikolla kasvaa mm. koko Espoon paksurunkoisin puu: tammi, jonka ympärysmitta on 5,5 metriä.

Maisemapuiston lisäksi Träskändassa on puistometsä ja luonnontilainen metsäalue, jossa kulkee luontopolku. Vuonna 1961 Träskändan alue rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi, jossa voi nauttia rehevästä lehtoluonnosta ja vanhoista jalopuista sekä löytää monia harvinaisia puu- ja pensaslajeja.