Ja kohteeksi arvottiin Praha!
Lapsiperheen äiti ei pääse matkailemaan läheskään niin paljon kuin voisi toivoa. Kun sitten viimein on hetken mielijohteesta päätetty lähteä ja matkan alkuun on aikaa kaksi päivää, lojuu kaikki iloisesti levällään. 4-vuotiaan matkaseuralaisen kanssa käydään vääntöä siitä, pakataanko vesipyssy ja legot mukaan. Omiakin tavaroita voisi vähän heitellä kasaan.
Praha oli Budapestin ohella edullisin järkevältä kuulostava matkakohde varaushetkellä, kun jonkinlainen kaupunkiloma oli haussa. Arvonnassa kävi nyt tällä kertaa näin. Ja kyllähän Vltava-joen rannat yhdistävä Kaarlensilta näyttää ainakin nettikuvissa hienolta.
Taustatiedon penkomiseen ei ole ollut liiemmälti aikaa. Hädin tuskin tiedän, mihin maahan olen menossa. Tsekin tasavalta oli kouluaikanani osa Tsekkoslovakiaa, enkä ole koskaan erityisemmin ajatellut matkustaa sinne. Mitään sen kummempaa syytä tähän ei ole – matkani ovat vain sattuneet suuntautumaan muualle, yleensä jonnekin Aasian metropoleihin. Lähtötilanne on siis se, etten ole ehkä koskaan ollut näin huonosti valmistautunut reissuun lähtiessäni.
No, netistä printatut infosivut ehtii lukaista lennon aikana, ja taksi kentältä hotellille on sentään varattu. Ihmetellään sitten perillä, onhan aikaa kokonainen viikko. Blogiin on kaiketikin tulossa täysin sattumanvaraisia juttuja joko matkalta tai sen jälkeen.
Oikeastaan tällainen säkki päässä lähteminen on ihan jännittävää: kun ei odota tai suunnittele mitään, ovat kaikki kokemukset plussaa. Annetaan Prahalle mahdollisuus näyttää, mihin siitä on.
PS. Sen tiedän, että Tsekin tasavalta on euroopan lasihelmiteollisuuden keskus – ja Prahassa pitäisi olla useita hienoja helmikauppoja. Koruntekijänä tämä houkuttaa sen verran, että otan osoitteet salaa muistiin. Saatammehan hyvinkin kulkea kauppojen ohi vahingossa.
