Matkablogi Matkasto Live
Tässä se tulee: ensimmäinen varustearvosteluni! Sain käsiini Suomessa vielä melko tuntemattoman amerikkalaisen Big Agnesin ultrakevyen mutta silti tilavan kahden hengen teltan juuri sopivasti muutamaa päivää ennen Urho Kekkosen kansallispuistoon suuntautuvaa retkeäni. Kangasalla sijaitseva Treeline on ensimmäinen suomalainen ulkoilukauppa, joka myy Big Agnesin telttoja kivijalkaliikkeessä. Kaupallinen yhteistyö: Treeline Big Agnes on …
Koko luontoseikkailumme oli sujunut niin täydellisesti tähän asti, että melkeinpä odotin vähintään sadetta tai muuta ikävää viimeiseksi retkipäiväksi.
Vilkkaanakin päivänä suuremmat ihmisjoukot hälvenevät viimeistään muutama sata metriä Paha-Kolin jälkeen. Mäkrävaaran noin 8km pitkällä kierroksella Itä-Suomen vaaramaisemat näyttäytyvät useaan eri suuntaan.
Leirielämämme Huippuvuorilla oli varsin leppoisaa: ei kukonlaulun aikaan heräämisiä eikä tiukkoja aikatauluja. Kanadalaiselle retkiseurueelle tämä oli uusi kokemus.
Arktisessa kesässä on se hyvä puoli, että kelloa ei tarvitse paljon katsella pimeän suhteen. Kahdentoista hengen ryhmässämme yötön yö oli kaikille muille uusi kokemus paitsi minulle ja Oslossa asuvalle hollantilaiselle.
Ymerbuktan vuono on yksi ison Isfjorden-vuonon, missä Longyearbyenkin sijaitsee, pienemmistä haaroista.
Eräänä keväisenä päivänä vuonna 2018 ystäväni vihjaisi ilmoittautuneensa opastetulle ryhmämatkalle Halti-tunturille. Kun päivämäärät vaikuttivat sopivan kerrankin omiin menoihini, viiden minuutin harkinnan tuloksena näpyttelin ilmoittautumiskaavakkeen kännykällä – ensimmäinen Lapin-vaellukseni odotti muutaman kuukauden päässä! Tosin vasta myöhemmin luin tarkemman kuvauksen jossa selvisi reitin ja päivien pituus. Olin kuvitellut hiukan lyhyempää retkeä, mutta …
Asustelin kymmenen päivää pienen kävelymatkan päässä useista Kioton upeimmista temppeleistä Ga-Jyun –nimisessä majatalossa. Tällä kertaa olin kerrankin päättänyt kierrellä Kiotossa sen kummemmin suunnittelematta, olihan tämä jo kuudes kertani kaupungissa. Majataloni sijainti oli oivallinen ajatellen temppeleissä ja vuorilla käyskentelyä! Ga-Jyun oli hyvin sympaattinen budjettimajataloksi lukeutuva asumus: kadun toisella puolella, päärakennuksessa, oli …
Kun olin nyt kokenut ripauksen Edo-kauden viihdemaailmasta pukeutuen oiran-kurtisaaniksi ja ihaillen vanhinta säilynyttä geisha-taloa, Sumiyaa, oli tähän ”kelluvaan maailmaan” (ukiyo: ilmaus, jota käytettiin 1600-1800 -lukujen viihdekulttuurista ja nautiskelevasta elämäntyylistä) sukellettava vielä makuaistin kautta. Tokiolainen ystäväni tuli päiväksi Kiotoon kanssani, sillä hän oli jo pitkään haaveillut temarisushi -ateriasta jossakin Gionin perinteisistä …
Jatkoin Kioton-reissuani Edo-kauden viihdekulttuuri -teemalla. Oiran-pukeutumiskokeilun jälkeen paloin innosta nähdä Kioton vanhin säilynyt viihdetalo, ageya. Kyseinen rakennus, nykyiseltä nimeltään Sumiya Motenashi Art Museum (Sumiya Motenashi no Bunka Bijutsukan), sijaitsee Shimabaran kaupunginosassa, joka oli 1600-luvulla punaisten lyhtyjen aluetta, japaniksi yūkaku. Erona hanamachiin (geishojen kaupunginosa) oli , että yūkaku oli nimenomaan prostituoitujen …
Matcha, tuoreista teelehden versoista pulveriksi jauhettu vihreä tee, on tällä hetkellä Euroopassakin hittituote. Matchan sisältämät antioksidantit ja vitamiinit vetoavat terveysvaikutuksillaan, mutta korkealaatuinen matcha on ainakin Suomen markkinoilla vielä harvinaisuus. Odotin lokakuista Kioton matkaani vesi kielellä erityisesti siksi, että Kioton lähistöllä Ujin alueella viljellään Japanin maukkaimmat teet. Olen harrastanut japanilaista teetaidetta …
Kävin viime lokakuussa Japanissa kahdettatoista kertaa. Päätin, että teen tällä kerralla kaikki ne asiat, mitä en ole ehtinyt aiemmin Kiotossa tehdä. Yksi niistä oli henshin eli make-over, muodonmuutos (yleensä) geishaksi tai maikoksi. Sinänsä kimonon pukemisessa ei ole minulle mitään vierasta, koska olen harrastanut japanilaista teetaidetta jo reilut kaksikymmentä vuotta, ja …
Viimeiseksi Huippuvuori-päiväksi oli suunniteltu pieni neljän tunnin päiväkävelyretki Longyearbyenin kaupungin takana seisovalle 512 m korkealle Sarkofagen-kukkulalle. Olin selaillut kuukautta aiemmin koko maaliskuussa tarjolla olevan retkitarjonnan: jäätikköluolakiipeilyä, kaivosvierailu, suklaanmaistelua ja revontulien katselua olisi ollut tarjolla, mutta kävelyretki läheiselle vuorelle tuntui sopivimmalta vaihtoehdolta. Olisi hiukan kiinnostanut nähdä myös ne jäätikköluolat, mutta kun …
Olimme jättäneet yhden päivän vapaaksi kolmen ja puolen päivän Huippuvuori-matkallamme. Arvelimme, että maaliskuussa voimme paikan päällä selvitellä, mitä kiinnostavaa tekemistä sattuisi löytymään, kun ei ollut turistisesonki. Majapaikassamme (Coal Miners’ Cabins) selvisi, että vuonoristeilyitä tehdään jo, vaikka aiemmin netistä tutkiessa niiden kerrottiin alkavan vasta huhtikuussa. Meri oli lämpimän talven ansiosta sen …
Maaliskuussa Huippuvuorten talviaktiviteetit rajoittuvat pienemmälle alueelle kuin kesällä, koska laivat eivät jään takia pääse vielä liikennöimään. Reviirinä on alue, johon ylettää moottorikelkalla ajaen. Pähkäilimme matkaa suunnitellessa pitkään, mitä aktiviteetteja sisällyttäisimme kolmeen päivään. Koska kumpaakaan meistä ei houkuttanut moottorikelkan ohjaaminen, mutta olisi silti mukava päästä vähän Longyearbyenin ulkopuolelle, päädyimme koiravaljakkoajeluun. Kuten …
Olisin voinut jäädä Hilleen asustelemaan vaikka viikoksi, niin miellyttävältä kylä vaikutti. Oli kuitenkin käveltävä vielä pari tuntia Nayapulin kylään, jossa autokyyti Pokharaan odotti meitä. Tien sijainnissa oli tapahtunut muutos sitten viime näkemän: nyt autotie ulottui melkein Tikhedungaan asti, kun viimeksi saimme kävellä 3-4 tuntia tieltä Tikhedungaan! Nyt jouduimme kävelemään osan …
Reitti Ghandrukista Tadapaniin oli lyhyt eikä kovin mieleenpainuva. Kuljimme metsän siimeksessä rupatellen. Sini onnistui mahdollisesti bongaamaan aurinkomäyrän (ferret badger), mutta ei ehtinyt saada siitä kuvaa. Minä puolestani aloin epäillä, että oppaamme oli matkan edetessä alkanut nautiskella muutakin kuin teetä – hän oli arvioinut tämän päivän kävelyajaksi 5 tuntia, mutta olimme …
Aamukylvyn ja aamiaisen jälkeen palasimme tunnin verran samaa reittiä, kuin olimme edellisenä päivänä kulkeneet. Päästäkseen Jhinuun ja sieltä pois on laskeuduttava joenuomaan ja ylitettävä koski pikkuisia puusiltoja pitkin (tilanne on varmaankin monsuuniaikaan mielenkiintoisempi), ja sen jälkeen kiivettävä armoton mäki. Syvän rotkon yli oltiin rakentamassa uutta riippusiltaa, että kulkeminen helpottuisi edes …
Tänään oli määrä laskeutua Mardi Himalin harjanteelta Modi Khola -joen toiselle puolelle Jhinun kylään. Tästä eteenpäin seuraisimme Poon Hill Trekkiä. Ennakkosuunnitelmista poiketen vietimme ”Bileleirissä” (Mardi Himal Low Camp) toisenkin yön. Aamun valjetessa maa oli taas kuurassa – ja piha täynnä jakkeja! Nekin olivat kuurassa! Lähimpänä huoneitamme oli pieni vauvajakki. Sisätilojen …
Olin väijynyt ikkunaverhon raosta liekkimerta vartin välein, eikä nukahtaminen ollut helppoa. Vihdoin liekit näyttivät kuitenkin pientä laantumisen merkkiä, joten uskaltauduin sänkyyn. Juuri, kun olin saanut unen päästä kiinni, irvistävien seinävanerien välistä näkyi valon tuikehdintaa. Sini ja Satu olivat hereillä viereisessä huoneessa. Ovi kävi. Kuulin Ngiman äänen. Mitähän nyt oli tapahtunut…? …