Nepalin vaellus: reittisuunnitelma

Nepalin hallitus antoi kesällä suosituksen, ettei kukaan trekkaisi vuorilla yksin, vaan mukana olisi vähintäänkin opas tai kantaja. Viime vuosina juuri Langtangin alueella on tapahtunut muutama yksinäisen naistrekkaajan katoaminen, joten emme edes harkinneet matkaan lähtemistä ilman opasta ja kantajia. Muutenkin oppaan kautta saa paremmin kosketuksen maan kulttuuriin.
Pyysimme tarjouksen vaelluksesta nepalilaistelta matkatoimistolta. He ehdottivat alunperin vaelluksen pituudeksi 7 päivää, jolloin päämäärässämme Kyanjin Gompassa olisi aikaa vain yksi päivä. Tämä tuntui jotenkin haaskaukselta – kun sinne asti on kerran kävellyt, olisi mukava olla rauhassa ja tehdä päiväretkiä ympäristöön. Pyysin uutta matkasuunnitelmaa yhteyshenkilöltämme, ja lisäsimme muutaman päivän Kyanjin Gompaan.
Matkatoimisto on koko suunnittelun ajan vastannut sähköposteihini salamannopeasti, mutta retken pidennyksestä kysyessä sain ensin viestin, jossa kerrottiin, että täytyy tarkistaa saatavilla olevilta kantajilta, onnistuuko pidempi oleilu vuorilla. Kantajat tulevat yleensä eri puolilta Nepalia ansaitsemaan rahaa vaellussesonkien aikaan maalis-huhtikuussa ja loka-marraskuussa, ja asuvat lopun osan vuotta kotikylissään muita töitä tehden. Sesongin ulkopuolella ei siis ollutkaan itsestäänselvää, että kantajat innoissaan haluavat viettää aikaa istuksien Kyanjin Gompan kylässä toimettomana meitä odotellen. Muutaman päivän kuluttua vastaus kuitenkin tuli, ja kantajat suostuivat lähtemään 10 päiväksi matkaamme.
Lähdemme Kathmandusta uudenvuoden aattona toivottavasti jeepillä (kulkuneuvon laadusta ei aina voi olla ihan varma) kohti Syabrubesia (1960m). Matkaa on vain rapiat 100km, mutta aikaa tähän kulunee lähes koko päivä (matkatoimiston optimistinen arvio oli 5h, kun taas internet-lähteet kertoivat 9-10h ajosta). Lonely Planetin opaskirja kuvaa automatkaa koko vaelluksen pelottavimmaksi osuudeksi…
Syabrubesista kävelemme seuraavana päivänä Lama Hotel (2470m) -nimiseen majatalokeskittymään ja seuraavana päivänä Langtangin kylään (3430m). Sitten rykäisemme vielä pienen matkan Kyanjin Gompaan (3870m) jossa vietämme seuraavan päivän lepäillen ja akklimatisoitumista odotellen.
Seuraavat kaksi päivää on tarkoitus tehdä päiväretkiä ympäröiville näköalakukkuloille – Himalajan mittakaavassa nämä ovat noin 5000 metriä korkeita mäkiä. Karttaa vilkuillessa näyttää siltä, että laaksoa ympäröi suunnilleen tusinan verran 6000–7000-metrisiä vuoria. Lähistöllä olisi myös pieni järvikeskittymä (Tso Na -järvet), muutama jäätikkö sekä hiukan pidemmän matkan päässä Langshisha Kharka, josta saattaisi hyvällä säällä nähdä maailman 14. korkeimman vuoren Shishapangman (8013m) Tiibetin puolella. Katsomme sitten sään ja oman vointimme mukaan, mihin suuntaamme päiväretkillämme.
Takaisin hilpaisemme hiukan nopeammin, koska enää ei tarvitse huolehtia korkeuteen sopeutumisesta. Kathmandussa meidän pitäisi olla 9.1. Tämä on siis suunnitelma – katsotaan, millaiseksi matka todellisuudessa muodostuu!