Berliini on monelle suomalaiselle tuttu matkakohde, mutta mitä kaupungista jää mieleen ensimmäisen pikavisiitin jälkeen?
1) Museosaari – Unescon maailmanperintökohde
Toinen maailmansota hallitsee Saksan ja Berliinin historian tarinallistamista. Matkalaiselta unohtuu helposti, että maa oli pitkään Iso-Britannian ja Ranskan kaltainen, vanhoja sivistyksen hyveitä (ainakin imperialististen aikalaiskäsitysten mukaan!) vaaliva mahti. Berliinistä löytyykin museoita rakastavan paratiisi: Museosaari. Helppokulkuisella, Berliiniä halkovan Spree-joen pienellä saarella sijaitsee antiikkiesineistöön keskittyvä Altes Museum, esihistoriallista taidetta esittelevä Neues Museum, esimerkiksi romanttista ja impressionismista taidetta esittelevä Alte Nationalgalerie, bysanttilaista taidetta, veistoksia ja vaihtuvia näyttelyitä sisältävä Bode Museum sekä antiikin arkkitehtonisiin aarteisiin keskittyvä Pergamon Museum Pergamonin alttareineen ja Bablyonin portteineen.
2) S-Bahn, U-Bahn ja raitiovaunut
Berliini on Lontoon jälkeen EU:n toiseksi suurin kaupunki, mutta etäisyydet tuntuvat siellä Lontoota pidemmiltä. Siksi suosittelenkin Berliinin turistitoimiston myymiä WelcomeCard-matkakortteja liikkumista helpottamaan. Kortteja voi ostaa heti Tegelin lentokentältä tai ympäri kaupunkia ripotelluilta VisitBerlin-pisteiltä sekä julkisten liikennevälineiden lippumyymälöistä. Lippuja on tarjolla aina 24 tunnin lipuista (19,50€) kuuden päivän lippuihin (45,50€), ja niillä saa alennusta myös useisiin Berliinin nähtävyyksiin. Yksityiskohtana kerrottakoon, että Berliinin jaon aikana vain itäisellä puolella käytettiin raitiovaunuja, ja vanhoja kommunistiajan ratikoita kiertää kaupunginosan raiteilla vielä tänäkin päivänä.
3) Historia – ennen toista maailmansotaa
Ensimmäisellä vierailullani Berliiniin halusin yrittää skipata kaiken toiseen maailmansotaan liittyvän, ja löysin kuin löysinkin todistusaineistoa Berliinin pitkästä historiasta eurooppalaisena pääkaupunkina. Sodan tuhot ja ideologiset mittelöt ovat aiheuttaneet Berliinissä aivan omanlaisensa arkkitehtuurin ja tunnelman: suuria harmaita betonirakennelmia, mahtipontisia mutta tunnelmattomia aukioita, sodan muistomerkkejä ja tietysti koko Berliinin symboli, TV-torni, jonka pyöreässä kuvussa kimmeltää aurinkoisina päivinä suuri ja komea kristittyjen symboli, risti – kommunistien kauhistukseksi! Kaiken tämän keskeltä löytyi kuitenkin kuin ihmeen kaupalla säilynyt keskiaikainen kortteli: niin tuttu lähes kaikista eurooppalaisista kaupungeista, mutta Berliinissä ensikertalaiselle yllättävä löytö.
4) Elegantti suvaitsevaisuus
Suomessa Berliinistä etukäteen lukiessa sain yliannostuksen ”boheemin Berliinin” hehkutuksesta. Berliinissä itse berliiniläiset taas varoittivat minua asiakaspalvelun töykeydestä. Mielestäni Berliini osoittautui boheemiutensa lisäksi myös elegantiksi: ja tarkoitan eleganttia paitsi korttelistoiltaan, myös asukkaidensa puolesta. Oltiin sitten idässä tai lännessä, urbaanin rappiollisissa kuppiloissa tai hienostohotellien aamiaissaleissa, berliiniläiset olivat aina ystävällisen vastaanottavaisia, saavuit paikalle kuinka tahansa pukeutuneena – eikä missään saanut arvostelevia katseita osakseen. Toisin sanoen, Berliinissä käyttäydyttiin yleensä ottaen kuten sivistysvaltiossa tuleekin: suvaitsevaisesti.
5) Helppo tehdä löytöjä
Berliini on sen verran suuri kaupunki, että siellä on helppo tehdä hyviä löytöjä, pidit sitten gallerioista, museoista, vaihtoehtokulttuurista, valokuvauksesta, ruokamatkailusta, baarikierroksista, historiasta, modernista katukulttuurista, urbaanista elämästä, eläintarhoista, linnoista, tekniikasta tai kirjallisuudesta. Ja listaa voi helposti jatkaa parin sivun verran. Omia löytöjäni pikavisiitillä olivat The Barn -kahvila, Savoy Berliinin Times Bar ja Literaturhausin talvipuutarhakahvila. Pidin myös katutason yllä kulkevista junaraiteista, jotka luovat aina omanlaisensa tunnun kaupunkiin, sekä itse berliiniläisistä – ja oikeastaan koko kaupungin tunnelmasta! Eniten jäi harmittamaan – kaikkien näkemättä jääneiden gallerioiden, museoiden, kahviloiden ja baarien lisäksi – se, etten ehtinyt kauppahallin torstaisille ruokamarkkinoille.
Ensi kerralla sitten!
Jutun kaikki kuvat: © Paula Hotti.
