Borobudur: temppeli maailmankaikkeuden kuvana

0
Borobudur. Kuva: © Jerry Aurum / indonesia.travel

Borobudur, Jaavalla kohoava jättiläismäinen mandalan muotoinen rakennelma, on maailman suurin buddhalaistemppeli.

Kulttuuri kukoisti nykyisellä Indonesian alueella jo kauan ennen islamin tuloa. Vaikka Indonesia on tänä päivänä maailman väkirikkain muslimivaltio, edustavat monet sen arkkitehtuurin merkittävimmistä saavutuksista muita uskontoja. Ehkä tunnetuin esimerkki on 700-800-luvuilla rakennettu buddhalainen temppeli, Borobudur.

Hindulaisuus levisi nykyisen Indonesian alueelle jo ajanlaskun alussa ja buddhalaisuus seurasi sitä noin 200-luvulla. Hindulaiset ja buddhalaiset vaikutteet sulautuivat toisiinsa ja muodostivat vanhoihin traditioihin pohjaavaa mutta kuitenkin aivan omanlaistaan kulttuuria. Hindulaisuutta ja buddhalaisuutta ei Kaakkois-Aasian kulttuurihistoriaa tarkastellessa voidakaan käsitellä erillisinä uskontoina vaan toisiinsa kietoutuneina ajatusjärjestelminä. Niiden vaikutuksesta muodostui hindulais-buddhalaisia kuningaskuntia, joita oli Sumatralla ja Jaavalla noin 400-luvulta aina 1400-luvulle saakka.

Mahayana-buddhalaiset Sailendrat rakensivat Jaavan keskiosiin valtavan Borobudurin buddhalaistemppelin vuosina 778–856. Heidän valtakuntansa romahdettua temppeli uinui pitkään viidakkoon hautautuneena, kunnes Britit “löysivät” sen sir Stamford Rafflesin johdolla vuonna 1814. Löytö oli oman aikansa sensaatio, ja se on kiehtonut tutkijoita meidän päiviimme saakka.

Borobudur toistaa hindulais-buddhalaista maailmankuvaa

Kun Intiasta lähtöisin olevat uskonnot levisivät Kaakkois-Aasiassa, omaksuttiin niiden mukana myös hindulais-buddhalainen kosmologia eli oppi maailmankaikkeuden rakenteesta. Sen keskiössä on myyttinen Meru-vuori – alkuvuori tai maailmankaikkeuden akseli – jonka ympärille maailma rakentuu.

Hindulaisessa mytologiassa uskottiin, että Brahma loi maailman seitsemäksi kehän muotoiseksi, suolaisen meren erottamaksi mantereeksi, joista sisin oli Meru-vuori. Vuoret olivat kaikista maailman paikoista lähimpänä taivasta, ja siksi niiden uskottiin olevan paitsi maailmannapoja, myös yhdysside ihmisten ja jumalien välillä.

Ympäri Aasiaa voi nähdä, kuinka merkittävässä roolissa hindulais-buddhalainen kosmologia on ollut eri alueiden arkkitehtuurissa. Kaikkein selvimmin sen vaikutus näkyy temppeleissä, joista Borobudur on vertaansa vailla oleva esimerkki.

Borobudur. Kuva: © Jerry Aurum / indonesia.travel
© Jerry Aurum / indonesia.travel

Maailman suurin buddhalaistemppeli Borobudur seisoo nelikulmaisella alustalla, jonka jokainen sivu on 113 metriä pitkä ja joka muodostaa valtavan kolmiulotteisen mandalan eli mietiskelykaavion. Mandala merkitsee sanskritiksi kehää tai ympyrää ja sillä on buddhalaisuudessa kaksi tarkoitusta: se on toisaalta kosmogrammi eli maailmankaikkeuden kartta, toisaalta meditaation apuväline.

Borobudur rakennettiin kukkulalle, josta se kohoaa porrasmaisesti ylöspäin. Tällä on todennäköisesti ollut tarkoituksensa: askel askeleelta pyhiinvaeltaja pääsi symbolisesti korkeammalle pyrkimyksessään saavuttaa henkistä kehitystä ja tietoisuuden tasoja.

Mandalan muoto symboloi matkaa nirvanaan, buddhalaiseen valaistukseen. Borobudurille muotonsa antavassa mandalassa on neljä kulmikasta alatasoa ja kolme pyöreää ylätasoa, joilla on kehissä pieniä stupia, temppelitorneja. Kaiken keskellä kohoaa suurempi keskusstupa, Meru-vuori. Tasot kiertävät sitä samaan tapaan kuin kosmologisessa maailmanmallissa meret ja renkaan muotoiset saaret vuorottelevat Merun ympärillä.

Borobudurin rakenne.
Borobudurin rakenne. Gunawan Kartapranata, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons

Kerros kerrokselta kohti valaistumista

Borobudurin arkkitehtuuri ilmentää myös buddhalaisuuden kolmen kosmisen tason filosofiaa. Alimpana on Kamadhatu eli halun tai himon taso, joka on nykyään näkymättömissä jalustan alla. Siellä on halujen maailmaa ja helvettiä kuvaavia reliefejä ja se oli alun perin ensimmäinen taso, josta pyhiinvaeltaja aloitti matkansa Borobudurin huipulle.

Kamadhatun yläpuolella on Rupadhatu eli hahmon taso. Sen kulmikkaiden kerrosten terasseilla on 1300 reliefiä, jotka muodostavat peräti 2,5 kilometriä pitkän kuvasarjan. Borobudurin reliefit kertovat buddhalaisesta maailmankuvasta ja niissä esitellään mm. Buddhan elämäntarina. Niillä on opetuksellinen tarkoitus: kun pyhiinvaeltaja kiersi Borobudurin tasoja, hän samalla kulki buddhalaisuuden ydinopetusten läpi ja ne auttoivat häntä henkisellä matkalla temppelin huipulle.

Ylimpänä avautuu Arupadhatu (hahmottomuuden taso), jonka kerrokset ovat edellisistä poiketen pyöreitä. Tämä on varmasti tarkoituksellista, sillä pyöreä on täydellinen geometrinen muoto.

Arupadhatu-tasolla on kokoelma yksittäisiä stupia, joista jokaisessa on sisällä istuva Buddha. Tason keskellä on sitävastoin suuri tyhjä keskusstupa, jonka voidaan nähdä symboloivan Buddhan tietoisuuden tyhjää selkeyttä. Tämä on usein nähty kuvauksena Buddhan valaistumisesta.

Toisaalta, harmi kyllä: ei ole tiedossa, oliko suuressa stupassa joskus sisällä Buddhan patsas vai ei. Keskusstupan läheltä maan alta on löydetty restauroinnin yhteydessä keskeneräinen Buddhan patsas, jonka alkuperästä tai tarkoituksesta ei ole tietoa. Siitä on esitetty monenlaisia teorioita. Varteenotettavimman teorian mukaan patsas hylättiin keskeneräisenä, koska se oli viallinen ja siitä haluttiin eroon. Ei kuitenkaan tiedetä, onko tuo patsas joskus ollut sisällä keskusstupassa tai miksi se oli haudattu maahan. Totta on kuitenkin, että keskusstupa on nykyään tyhjä. Keskeneräinen Buddha on Karmawibhanggamuseossa Borobudurin lähellä.

Voisiko olla, että keskeneräinen Buddha on haudattu maahan epäkelpona kappaleena, mutta sen tilalla on stupassa ollut toinen patsas, joka on jostakin syystä myöhemmin kadonnut? Emme voi tietää, oliko stupa alun perin tyhjä, mutta myöhemmin se on joka tapauksessa tietoisesti jätetty sellaiseksi. Oli syy mikä tahansa, nykyisessä muodossaan Borobudur toimii nerokkaasti mietiskelyn apuvälineenä.

Borobudur. Kuva: © Jerry Aurum / indonesia.travel
Borobudurin ylin taso. © Jerry Aurum / indonesia.travel

On kuitenkin kiistaton tosiasia, että Borobudurin alemmat kerrokset ovat kulmikkaita ja ylemmät pyöreitä: aivan kuin matka temppelin huipulle pyhiinvaellusreittiä seuraten hioisi ihmisestä rosot pois ja sulauttaisi hänet täydelliseen, ikiaikaiseen muotoon. Kulmat edustavat todellisen maailman ja ihmismielen esteitä matkalla lopulliseen oivallukseen. Kun ne hioutuvat, muoto jalostuu täydelliseksi geometriseksi kuvioksi ja mieli on vapaa.

Borobudurissa on myös monimutkaista matematiikkaa, jonka merkitys ei ole täysin selvillä. Rupadhatun gallerioissa on syvennyksissä 432 Buddhan patsasta ja Arupadhatussa 72 eli yhteensä 504. Kaikkien näiden lukujen numeroista tulee yhteenlaskettuna 9. Myös Borobudurin kerrosten lukumäärä ylätaso mukaan lukien on 9. Tiedetään, että hindukosmologiassa numerot ovat olleet merkittäviä. Tämä saa miettimään, onko taustalla jotakin sellaisia laskemia, joista emme ole tietoisia. Ehkä joku jonain päivänä selvittää, mihin ne liittyvät.

Borobudur on nykyään suosittu nähtävyys

Hindulais-buddhalaiset kuningaskunnat hävisivät Jaavalta 1400-luvun paikkeilla ja islam on sittemmin muuttanut Indonesian maakuvaa, luonnetta ja kulttuuria. Kuningaskuntien jälkeensä jättämät kulttuurihistorialliset nähtävyydet kiehtovat kuitenkin edelleen. Borobudurilla vierailee vuosittain valtavasti matkailijoita ja pyhiinvaeltajia niin Indonesiasta kuin kaikkialta maailmasta.

Borobudur on kiistatta tärkeä kohde Indonesian turismille. Kaikki kävijät eivät välttämättä ole tietoisia tai edes kiinnostuneita sen filosofisesta tai kosmologisesta puolesta, mutta ajattoman kaunis symmetria ja toisaalta pelkkä massiivinen koko tekevät varmasti vaikutuksen useimpiin.

Borobudurin voi nähdä arkeologisena löytönä, arkkitehtuurin mestariteoksena, pyhiinvaelluskohteena, matkailunähtävyytenä tai kiehtovana arvoituksena. Joka tapauksessa se on tärkeä osa Indonesian ja Jaavan menneisyyttä ja kulttuurihistoriaa: osoitus aatteiden, ideologioiden ja kokonaisten kulttuurien liikkumisesta ja sekoittumisesta jo varhaisina aikoina.

Ennen kaikkea Borobudur on jännittävä muisto Jaavan hindulais-buddhalaisesta menneisyydestä, ja sellaisena se ehtii varmasti kiehtoa ihmisten mieliä monen monta tulevaakin vuosisataa.

Borobudur. Kuva: © Jerry Aurum / indonesia.travel
© Jerry Aurum / indonesia.travel


Artikkeli on lyhennelmä Helsingin yliopiston Johdatus Kaakkois-Aasiaan -kurssille kirjoitetusta esseestä. Lähteinä on käytetty seuraavia teoksia:

  • Eckel, Malcolm David. 2005. Buddhism. Teoksessa Eastern Religions, toim. Michael D. Coogan, 111–211. Duncan Baird Publishers, Lontoo.
  • Heikkilä-Horn, Marja-Leena ja Jukka O. Miettinen. 2000. Kaakkois-Aasia. Historia ja kultuurit. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.
  • Kuhnt-Saptodewo, Sri. 1999. Indonesia. Teoksessa The Art of East Asia, toim. Gabriele Fahr-Becker, 292–358. Könemann Verlagsgesellschaft, Köln.
  • McGee, Mary. 1995. Hindulaisuus. Teoksessa Idän uskonnot, toim. C. Scott Littleton, 14–53. Duncan Baird Publishers, Lontoo.
  • Ram-Prasad, Chakravarthi. 2006. Intia, monen kulttuurin koti. Singapore: Gummerus Kustannus Oy.
  • Unesco 2005. The Restoration of Borobudur.

Jutun kuvat: © Jerry Aurum / indonesia.travel

Kaavio: Gunawan Kartapranata, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons


About Author

Verkkolehti Matkaston perustaja ja päätoimittaja. Matkailutoimittaja ja matkailualan sisällöntuottaja/copywriter jo vuodesta 2001. Kirjoittaa omista matkoistaan Mangostaniassa, aiemmin myös Matkasto Live -blogissa.

Leave A Reply