Merellinen kesäretki Espoossa: Saaristomuseo Pentala

0
Saaristomuseo Pentala

Saaristomuseo Pentala on vanha kalastajatila ja huvilamiljöö Espoon Suvisaaristossa. Se on hurmaava idylli, jossa pääsee nostalgiselle aikamatkalle saaristolaiselämään.

Espoossa sijaitsevalla Pentalan saarella on ollut ympärivuotista asutusta ainakin 1700-luvun puolivälistä saakka. Nyholmien suku tuli saarelle torppareiksi 1850-luvulla, ja 1800-luvun loppupuolelta lähtien he vuokrasivat myös kesähuviloita saarelle saapuville kaupunkilaisille. Heidän entisessä pihapiirissään toimii nyt Saaristomuseo Pentala, joka on osa Espoon kaupunginmuseota.

Pentalan kartta
Pentalan saaren ja museoalueen kartta.

Arvid Nyholm oli Espoon viimeisiä ammattikalastajia, ja hänen leskensä Gurli asui Pentalan tilalla vuoteen 1986 saakka – saaren viimeisenä ympärivuotisena asukkaana. Nyholmin tilan päärakennus, 1920-luvulla rakennettu Gurlin talo kunnostettiin sen jälkeen museotaloksi, johon pääsee tutustumaan opastetulla kierroksella.

Saaristomuseo Pentala, Gurlin talo
Gurlin talo, jonka takana näkyy Villa Rosengård.
Saaristomuseo Pentala, Gurlin talo
Gurlin taloa sisältä.

Museoalueella on noin tusinan verran muitakin rakennuksia, joista vanhin, neljä huonetta käsittävä kalastajatorppa, on rakennettu 1790-luvun alussa. Sen huoneista on löydetty 15 erilaista tapettikerrosta, jotka kertovat menneistä ajoista. Kalastajatorpan vieressä oleva ranta-aitta on todennäköisesti 1800-luvun alkupuolelta. Aitassa on säilytetty verkkoja, kalastusvälineitä ja työkaluja, ja siinä on komea ruokokatto.

Saaristomuseo Pentala, kalastajatorppa
Kalastajstorpan sisäänkäynti.
Kalastajatorpan tapettikerroksia
Kalastajatorpasta on löydetty lukuisia tapettikerroksia.
Kalastajatorpan sisustusta
Kalastajatorpan sisustusta.
Ranta-aitta
Ranta-aitta sijaitsee huoltolaiturin vieressä.

Museoalueen suurin rakennus on 1910-luvulla kesäasukkaita varten rakennettu jugendhenkinen huvila Villa Rosengård, jonka tiloissa toimivat nykyään saaristomuseon infopiste ja kauppa. Lilla Villan on niin ikään kesävuokralaisia varten vuonna 1936 rakennettu pikkuhuvila, joka toimii museokävijöiden taukotilana.

Saaristomuseo Pentala, Villa Rosengård
Villa Rosengård
Saaristomuseo Pentala, Lilla Villan
Lilla Villan
Lammasaitaus
Lilla Villanin vieressä on lammasaitaus.

Jos omia eväitä ei ole retkellä mukana, voi museon aukioloaikoina nauttia Café Lillstuganin palveluista. Aivan museoalueen vieressä on myös saaristoravintola Paven, kaunis vanha rakennus, jonne johtaa laudoitettu kulkureitti. Perinteinen saaristolainen kalakeittolounas Pavenin terassilla, satamassa keinuvia purjeveneitä katsellen, on upea kesäinen elämys.

Saaristoravintola Paven
Saaristoravintola Paveniin pääsee laudoitettua reittiä pitkin.
Saaristoravintola Paven
Paven on rakennettu kallioille.
Saaristoravintola Paven
Ravintolasta on hieno merinäkymä.
Saaristoravintola Paven, kalakeitto
Pavenin kalakeitto maistuu kesäpäivänä.
Saaristoravintola Paven
Paven satamalaiturin päästä nähtynä.

Pentalan saarelle kannattaa lähteä paitsi kulttuurihistorian, myös luonnon takia. Lähes 130 hehtaarin kokoinen Pentala on Etelä-Suomen korkein saari, josta lähes puolet on luonnonsuojelualuetta. Maastoon on merkitty 2,3 kilometrin pituinen luontopolku, jonka varrella on hienoja pysähdyspaikkoja, kuten kalliorantainen Pentalanjärvi ja kaunis Diksandin hiekkaranta. (On siis viisasta ottaa uima-asu ja pyyhe mukaan.)

Pentalanjärvi
Pentalanjärvi
Diksandin hiekkaranta
Diksandin luonnonhiekkaranta
Pentala, merinäkymä
Merinäkymä hiekkarannalta

Pentalan saarelle ja museoalueelle on vapaa pääsy. Saarelle voi saapua joko Espoon saaristoliikenteen yhteysaluksella tai omalla veneellä. Reittiveneiden aikataulut ja hinnat löytyvät täältä.

VINKKI! Saaristomuseo Pentalaan pääsee tutustumaan myös mielenkiintoisella virtuaalisella kierroksella: https://vreal.fi/vtours/pentala

Pentala, Aava Lines
Pentalan päälaituri, jonne yhteysalus tuo matkustajat.
Pentala, Aava Lines
Matka Pentalaan ja takaisin mantereelle taittuu Suvisaariston kapeikkojen kautta.
Pentala, satama
Pentalaan voi tulla myös omalla veneellä.
Pentala, satama
Pitkässä laiturissa on reilusti tilaa.

About Author

Päivi Kaarina Laajanen

Matkailutoimittaja, matkabloggaaja ja sisällöntuottaja jo vuodesta 2001. Verkkolehti Matkaston perustaja ja päätoimittaja. Kirjoittaa omista matkoistaan Mangostaniassa, aiemmin myös Matkasto Live -blogissa. Ota yhteyttä, kun tarvitset sisällöntuotanto-, copywriting- tai kielenhuoltopalveluita!

Vastaa