Loviisa ja Hamina – kulttuurimatkailijan löytöretki etelärannikolle

1

Loviisa ja Hamina, pikkukaupungit kaksin puolin Kotkaa, houkuttelevat aitoudellaan. Luvassa on historian havinaa ja vanhanajan tunnelmaa!

Kaupallinen yhteistyö: Visit Kotka-Hamina

Pääkaupunkiseudulta itään matkatessa kohdalle osuu kokonainen rivi hienoja historiallisia kaupunkeja. Monille jo tutusta Porvoosta kannattaa jatkaa rohkeasti eteenpäin: Loviisa, Kotka ja Hamina ovat nekin vain lyhyen ajomatkan päässä ja tarjoavat valtavasti koettavaa kauniista arkkitehtuurista, makuelämyksistä ja vanhanajan ilmapiiristä nauttivalle matkailijalle.

Viime vuonna kävimme jo Kotkassa ja sen lähiseuduilla, ja tuolta matkalta syntyi artikkeli:

Kotka – koe merikaupunki seitsemällä tavalla

Matkalta julkaistiin myös kaksi blogipostausta:

Kotka-Hamina: uusia kokemuksia koko perheelle

Kaunissaari, Pyhtää: voiko ihanampaa ollakaan?

Nyt on aika täydentää etelärannikon matkailureittiä Loviisalla ja Haminalla. Esittelyssä ovat näiden viehättävien pikkukaupunkien parhaat palat kulttuurimatkailijan silmin. Tervetuloa mukaan!

Loviisa – idyllinen Alakaupunki ja kaunis Raatihuoneentori

Loviisa, alkuperäiseltä nimeltään Degerby, perustettiin vuonna 1745 raja- ja linnoituskaupungiksi; perustamisaikanaan se sijaitsi vain noin kymmenen kilometrin päässä Suomen itärajasta. Kaupunki sai uuden nimen jo seitsemän vuotta myöhemmin, kun Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik vieraili siellä ja nimesi sen puolisonsa, kuningatar Loviisa Ulriikan mukaan.

Loviisa oli merkittävä merenkulkukaupunki jo 1700-luvulla, ja 1800-luvun puolivälistä aina 1920-luvulle asti se tunnettiin myös kylpyläkaupunkina. Nykyään se ihastuttaa historiallisella miljööllään ja tunnelmallaan: ilahduttavan paljon vanhoja puutaloja on säilynyt nykypäiviin saakka. Loviisan kaupunginosista erityisesti Alakaupunki vanhoine katuineen ja värikkäine taloineen vetää matkailijoita puoleensa.

Vinkki! Loviisan wanhat talot -tapahtuma järjestetään taas elokuun lopussa 2021. Silloin kannattaa lähteä inspiroivalle kulttuuriretkelle Loviisaan.

Loviisan Alakaupunki on hyvin säilynyt alue, jossa on paljon vanhoja, värikkäitä taloja ja idyllisiä katuja.
Alakaupungin kadut kutsuvat kävelylle.

Lähes jokainen Loviisan-kävijä vierailee myös kaupungin keskustassa Raatihuoneentorin alueella, jota koristaa näyttävä vaaleanpunainen raatihuone ja muitakin kauniita rakennuksia, kuten Kruunu-Apteekki, jonne on hauska pistäytyä sisään ihmettelemään vanhanaikaista sisustusta. Katseen vangitsee myös puistokujan päässä kohoava uusgoottilainen Loviisan kirkko (1865), joka on yllättävän komea näky punatiilisessä asussaan.

Loviisan punatiilinen kirkko on komea ilmestys.
Loviisan raatihuone on kuin karamelli.
Kruunu-Apteekissa on vanhanaikainen sisustus.

Loviisan kaupunginmuseo – jo rakennuksen takia

Joskus museorakennus ja sen sisällä oleva näyttely muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Näin on Loviisan kaupunginmuseossa, joka ei olisi voinut saada parempia puitteita kuin Komendantintalo. Vuodelta 1755 peräisin olevan keltaisen rakennuksen symmetrinen julkisivu virittää tunnelmaan jo ulkona. Talon edessä avautuu Komendantin puutarha, jossa kasvaa vanhoja hyöty- ja koristekasveja.

Perusnäyttelyssä voi tutustua kauniiden vanhojen huonekalujen ja esineiden ohella mm. Jean Sibeliuksen elämään Loviisassa. Museosta löytyy myös tinanvalajan verstas 1700-1800-lukujen muotteineen ja työkaluineen. Kannattaa kiinnittää huomiota rakennuksen erikoisiin savuhormeihin, joita haarautuu yhdestä piipusta eri huoneisiin.

Loviisan kaupunginmuseo on muutakin kuin vanhaa historiaa. 4.5.2021-27.2.2022 valokuvanäyttely Paparazzi esittelee loviisalaisen valokuvaajan Aatos Åkerblomin 1960- ja 1970-lukujen kuvia. Ne ovat hauska kurkistus nostalgiseen aikakauteen tyyleineen ja ilmiöineen.

Museon edessä levittäytyy Komendantin puutarha.
Museossa kerrotaan mm. Sibeliuksen kesistä Loviisassa.
Talon lankkulattiat ja ovet sopivat loistavasti näyttelyn historialliseen teemaan.
Loviisan kaupunginmuseossa on esillä myös Aatos Åkerblomin valokuvia (Eddie Brucen kokoelmista).

Tuhannen tuskan kahvila on koettava!

Loviisan Alakaupungissa sijaitseva Tuhannen tuskan kahvila ei ole pelkästään paikka, jossa voi nauttia caffè latten ja suussasulavan leivonnaisen – se on kuvauksellinen nähtävyys, jota kannattaa tulla katsomaan kauempaakin. Kahvilan erikoinen nimi viittaa aikaan, jolloin samalla paikalla sijaitsi salakapakka.

Kahvilan kodikkaat sisätilat on taidolla kunnostettu vanhanajan henkeen. Pihan terassimiljöö puolestaan on niin peppipitkätossumaisen suloinen, ettei sieltä tekisi mieli lähteä ollenkaan. Tämä kahvila jos mikä kuuluu jokaisen Loviisan-kävijän ohjelmaan!

Tuhannen tuskan kahvilan sisäpiha on suloinen.
Pihalla riittää idyllisiä istumapaikkoja.
Sisätilatkin ovat tunnelmalliset.
Kaikki on niin tuoretta ja herkullista, että tekee mieli antaa täydet pisteet.

Loviisa – ruokamatkailua pikkukaupungissa

Tuhannen tuskan kahvilan lisäksi Loviisalla on tarjota paljon muutakin ruokamatkailun saralla. Muutama ravintolavinkki on heti helppo antaa.

Ravintola Locale vaaleanpunaisessa talossa Raatihuoneentorin laidalla on ihanan kepeä, trendikäs ja viihtyisä paikka, jossa on vaihtuva lounaslista ja maukas salaattipöytä. Bistro Kronan puolestaan kutsuu nauttimaan kodikkaasta konseptista: saman katon alla on ravintolan lisäksi putiikki, jossa on myynnissä mm. sisustus- ja herkkutuotteita. Vierailuhetkellä ruoka-annokset olivat molemmissa paikoissa enemmän kuin onnistuneet.

Bistro Kronan on kiva istuskelupaikka. Herkullinen parsa-lohiannos vei kielen.

Localessa on joka päivä erilaisia lounasvaihtoehtoja. Jos voi ottaa tällaisen pizzan, miksei ottaisi?
Ravintola Locale sijaitsee vaaleanpunaisessa talossa Raatihuoneentorin laidalla.

Laaja ja monipuolinen matkailualue

Vuonna 2010 Loviisa ja sen lähikunnat Pernaja, Liljendal ja Ruotsinpyhtää yhdistyivät. Näin syntyi myös matkailullisesti antoisa alue, johon kuuluu Loviisan kaupungin lisäksi paljon muutakin kulttuurihistoriallisesti arvokasta nähtävää: mm. satumaisen kaunis ruukkimiljöö ja hämmästyttävän hieno linnamainen kartano. Kävimme katsastamassa molemmat.

Upea Malmgårdin kartano on yksityiskoti

Juhlallinen mutta kotoisa – se on ensimmäinen ajatus, kun kiertelemme kreivi Henrik Creutzin opastamana Malmgårdin kartanon saleissa. Entisen Pernajan kunnan alueella sijaitseva Malmgård on ollut Creuzien kreivisuvun omistuksessa 1600-luvulta saakka. Nykyinen, linnaksikin kutsuttu päärakennus on peräisin 1880-luvulta. Sitä edelsi vaatimattomampi puinen päärakennus.

Malmgårdin kartano, Loviisa
Malmgårdin kartano, tai Malmgårdin linna, on uljas näky.
Leijonakoriste näyttää kieltä.
Kartanoa ympäröi laaja puisto.

Erityisen kiinnostava Malmgårdin kartano on siksi, että kyseessä ei ole museo vaan yksityinen koti – toki hyvin paljon suurempi ja näyttävämpi kuin mikään keskivertoasumus. Kartanoon pääsee tutustumaan toukokuusta syyskuuhun järjestettävillä linnakierroksilla, jotka kreivi vetää ryhmille itse – rennosti, kotoisasti ja mutkattomasti. Kun Malmgård päätettiin avata yleisölle, oli tämä tärkeää, sillä perhe halusi välttää museomaista tunnelmaa.

Malmgårdin kartanossa on upeita kattomaalauksia…
…ja tapetteja.

Malmgårdin kartano on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn ja luomutuotteiden jalostamiseen, ja sen omia tuotteita voi ostaa kauniisti sisustetusta Kartanopuodista. Puodin vieressä toimii Malmgårdin panimo, jossa järjestetään maistelutilaisuuksia. Mekin päädymme maistelemaan muutamaa olutta, joista erityisesti Kuningatar Sour hivelee makuaistia: se on aivan omanlaisensa kirpeä juoma, jossa maistuvat mustikka, vadelma ja mansikka. Sitä voisi kokeilla joskus uudelleen!

Malmgårdin mailla on lukuisia rakennuksia. Takana Kartanopuoti.
Kuningatar Sour on väriltään punaista.

Strömforsin ruukki – maisema kuin sadusta

Ruotsinpyhtään kirkonkylässä noin 18 kilometrin päässä Loviisan keskustasta sijaitseva Strömforsin ruukki on Suomen vanhimpia rautaruukkeja: vapaaherra Johan Creutz perusti sen jo vuonna 1698. Nimensä Strömforsin ruukki sai 1700-luvun puolivälin tienoilla omistajiltaan Anders Nohrströmiltä ja Jabob Forsellilta (aatelisnimeltään af Forselles). Kiinnostavin henkilö sen historiassa on kuitenkin Virginia af Forselles, joka nousi Strömforsin ruukin johtoon vuonna 1790 vain 31-vuotiaana ja johti ruukkia sen jälkeen lähes 60 vuotta.

Strömforsin ruukki on tänä päivänä matkailunähtävyys, jossa voi kesäisin tutustua erilaisiin näyttelyihin ja käsityöläispuoteihin. Alueella toimii myös ravintoloita ja kahviloita ja siellä on monenlaista elämystarjontaa. Pajamuseossa pääsee kesäisin katsomaan maksuttomia taontanäytöksiä.

Strömforsin ruukki on arvokas kulttuurikohde.
Ruukkimaisema on kuin sadusta.
Seppä Tiia-Riitta näyttää, kuinka rautanaula valmistetaan.
Pajamuseossa on jännittävä tunnelma.
Työkalukokoelma sepän seinällä.
Kädentaito- ja herkkupuoti A’la Talli on yksi Strömforsin ruukin puodeista.
Piian Herkut valmistaa esim. juomia ja hilloja käsityönä Strömforsin ruukissa. 

Majoitusvinkki Loviisaan: Willa Björksten (Loviisa Camping)

Kaikilta leirintäalueilta ei löydy majoitusvaihtoehdoksi historiallista huvilaa, mutta Loviisa Camping tarjoaa sellaisen: viehättävä Willa Björksten sijaitsee aivan leirintäalueen yhteydessä. Avaimet saa vastaanotosta, toisesta kauniista vanhasta huvilarakennuksesta.

Willa Björkstenissä on useita erilaisia huoneita, jotka on sisustettu vanhanajan henkeen kukkatapetteineen ja vintage-huonekaluineen. Puistomaisella leirintäalueella on paljon vanhoja puita ja kauniit maisemat. Loviisan keskustaan on reilun kahden kilometrin matka, joka taittuu mukavasti myös kävellen – rannikkoa seuraillen.

Willa Björksten sijaitsee puistomaisessa ympäristössä Loviisan leirintäalueella.
Willa Björkstenin yleiset tilat on kalustettu antiikkihuonekaluilla.
Kahden hengen huone on tilava ja valoisa.
Huoneessa on kukkatapetit ja kauniita yksityiskohtia.

Hamina – sotilaskaupungin puutaloidylli

Loviisasta matka jatkuu yllättävän joutuisasti Haminaan – ajomatkaa on vain 60 kilometriä ja se taittuu 40 minuutissa. Tämän lyhyen matkan varrelle mahtuu vieläpä Kotka, jossa on helppo halutessaan poiketa. Etäisyydet eivät tosiaan ole näillä kulmilla turhan pitkiä!

Moni tuntee Haminan sotilaskaupunkina, ja totta onkin, että siellä on aiheeseen liittyen runsaasti nähtävää. Me lähdimme kuitenkin selvittämään Haminan tarjontaa ennen kaikkea vanhanajan tunnelmasta kiinnostuneelle kulttuurimatkailijalle – ja sitähän löytyi.

Haminan keskusta on viehättävä sekoitus erilaisia vanhoja taloja.
Kauniin pastellinsävyiset puutalot ovat ilo silmälle. Taustalla raatihuone ja ortodoksisen kirkon torni.
Jotkut Haminan keskustan taloista ovat hauskan koristeellisia ja värikkäitä.

Haminan vanhat talot kansiin

Haminassa toimii vireä vanhojen talojen yhdistys, Haminan linnoituksen wanhat talot ry, joka kertoo tavoitteekseen vaalia ja ylläpitää linnoituksen (Haminan keskustan alueen) vanhaan rakennuskantaan sekä kaupunkikuvaan liittyvää kulttuuriperinnettä.

Yhdistys on järjestänyt vanhoihin taloihin ja pihoihin liittyviä tapahtumia esimerkiksi Hamina Tattoon yhteydessä, ja sillä on ollut muitakin varsin kunnianhimoisia hankkeita. Yksi niistä saatiin päätökseen toukokuussa 2021, kun 300-sivuinen teos Tähtilinnoituksen talot – Elämää historiallisessa Haminassa julkaistiin. Kiinnostava kirjavinkki kaikille vanhojen talojen ystäville!

Kirjoittajat Janne Asplund, Teiju Autio ja Ilkka Kaskinen, projektin johtaja Matti Parpola, toimitus Pasi Luhtaniemi, taitto Salla Bedard.

Hamina – ympyräkaupunkia ympäri

Hamina on kuuluisa ympyräkaavastaan: kaupungin keskellä on Raatihuone, jota kiertävät ympyrän muotoiset kadut. Kun Haminan keskustassa yrittää suunnistaa melkein minne tahansa, joutuu yleensä Raatihuoneentorille – joskus montakin kertaa, sillä varsinkin aloittelijalta suunnat menevät helposti sekaisin. Vanhassa vitsissä ihmetellään, miksi Haminassa on niin monta poliisiasemaa – sellainen kun sijaitsee Raatihuoneentorin laidalla ja tulee ympyrässä pyöriessä vastaan tämän tästä.

Haminan raatihuone on ympyräkaavan keskipisteessä.
Raatihuone nähtynä ortodoksisen kirkon portin läpi.
Haminan Raatihuoneen yhteydessä on myös kahvila.
Haminan Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko on kaunis rakennus. Sen pyöreä muoto sopii hyvin ympyräkaupunkiin!

Haminan kaupunginmuseo – neuvottelupaikalla

Venäjän keisarinna Katariina II ja Ruotsin kuningas Kustaa III tapasivat vuonna 1783 kolmipäiväisten neuvottelujen merkeissä. Nykyään tuossa samassa, vuodelta 1760 peräisin olevassa rakennuksessa sijaitsee Haminan kaupunginmuseo, ja sen ulkoseinässä on tapaamisen muistolaatta. Museossa on Haminan historiaa esittelevän perusnäyttelyn sekä vaihtuvia näyttelyitä.

Iki-ihana Kauppiaantalomuseo

Kenties parasta Haminassa on pujahtaa sisään vaaleansinisen talon ovesta ja astua vanhanajan sekatavarakauppaan. Kauppiaantalomuseo esittelee entisajan elämää Haminassa kotoisalla tavalla – olematta liian museomainen. Kun katselee talon entisten asukkaiden valokuvia piirongin päällä, voi tuntea olevansa heillä kylässä. Tapetit ja pikkuesineet luovat kaunista tunnelmaa, ja huonekasvitkin kukoistavat aivan kuin talo olisi edelleen asuttu.

Oppaanamme toimii museonhoitaja ja kirjailija Taina Parikka, joka on julkaissut kolme Haminasta kertovaa historiallista dekkaria. Niitä myydään sekä Haminan kaupunginmuseon että Kauppiaantalomuseon museokaupassa (tuliaisvinkki!).

Kauppiaantalomuseon julkisivu on vaaleansininen.
Talon entisten asukkaiden kuvia.
Onpa täällä siistiä ja kotoisaa.
Arkisia mutta kauniita yksityiskohtia.
Hamina-dekkarit voi hankkia vaikka matkamuistoksi.

Kun nälkä iskee Haminassa

Historiaa ja vanhanajan tunnelmaa henkivällä reissulla on mukava istahtaa teemaan sopivaan kahvilaan. Vuonna 1966 perustettu Kahvila-konditoria Huovila sijaitsee aivan Haminan keskustassa, 1800-luvun lopun talossa. Ihanan perinteiset, kauniisti sisustetut tilat jatkuvat tiiliholviseen kellariin. Vitriinit ovat täynnä houkuttelevia täytekakkuja, pikkusuolaista ja kahvileipiä. Erikoisuutena kahvilassa on esillä myös sokerista tehty Suurkirkko!

Huovilan rapea leivonnainen sulaa suussa.

Komea kakkuvitriini vetää puoleensa.
Pala helsinkiä Haminassa!

Ruokaravintoloista Mon Ami ja Rampsi Kitchen & Lounge edustavat tunnelmaltaan kahta ääripäätä. Mon Ami on hämärä kellariravintola, joka kertoo tarjoilevansa rehellistä ja ronskia á la carte -ruokaa. Ainakin lohiburgeriannos osoittautuu juuri sellaiseksi. Rampsi Kitchen & Loungessa puolestaan ruokailukokemukseen yhdistyvät merimaisema ja sataman tunnelma – kauniilla säällä suoraan terassilta, viileämmällä lasin takaa ihaillen. Paistettu lohi lepää lautasella ilahduttavan suurella kasvispedillä.

Ravintola Mon Ami ja kellaritunnelma.
Ravintola Rampsi Kitchen & Lounge ja meritunnelma.

Sevenon (7on) – astu lasin maailmaan

Haminassa kannattaa ehdottomasti pistäytyä myös Sevenon-taidelasistudiossa, jossa säihkyvä lasimaailma avautuu kaikissa väreissä. Sevenon tekee yhteistyötä mm. Jukka Rintalan kanssa: hänen tuttu kädenjälkensä näkyy hienossa kattausnäyttelyssä. Sevenonin valikoimiin kuuluvat käsityönä valmistetut taidelasituotteet kuten lyhdyt, lasivadit ja kaiverretut design-juomalasit. Myös isompia taidelasitöitä kuten vaikkapa lasiovia ja suihkuseiniä saa tilaustyönä. Suuressa kellarissa järjestetään suosittuja taidelasikursseja, jotka sopivat aloittelijallekin. Sevenonissa käytyäsi et enää koskaan katso lasituotteita samalla tavalla!

Sevenon tekee yhteistyötä Jukka Rintalan kanssa.

Myymälä on värikkään inspiroiva.

Majoitusvinkki Haminaan: Pormestarintalon pihakammari

Jo aiemmin mainitun Haminan linnoituksen vanhat talot ry:n jäseninä on parikymmentä taloa, joista jotkut tarjoavat myös majoitusta matkailijoille. Yksi näistä taloista on vuonna 1866 rakennettu Pormestarintalo, jonka sivurakennuksen pihakammariin on sisustettu kaunis, vaaleansinisävyinen huone keittonurkkauksineen. Siellä jos missä pääsee helposti vanhanajan tunnelmaan.

Pormestarintalon pihalla kasvaa upea vanha tammi, jonka kerrotaan olevan 1860-luvulla istutettu. Suuressa, vehreässä pihapiirissä on kokoelma muitakin jalopuita. Luonnonläheisestä tunnelmasta huolimatta Pormestarintalon pihakammari sijaitsee keskeisellä paikalla: Raatihuoneentorille on matkaa vain 300 metriä. Mikä ihana keidas ympyräkaupungissa!

Pormestarintalon pihakammarissa on tunnelmaa.
Pormestarintalon pihalla kasvaa upea vanha tammi.

About Author

Matkailutoimittaja, matkabloggaaja ja sisällöntuottaja jo vuodesta 2001. Verkkolehti Matkaston perustaja ja päätoimittaja. Kirjoittaa omista matkoistaan Mangostaniassa, aiemmin myös Matkasto Live -blogissa. Ota yhteyttä, kun tarvitset sisällöntuotanto-, copywriting- tai kielenhuoltopalveluita!

1 kommentti

Vastaa