Agatha Christie on kiistatta kaikkien aikojen tunnetuin dekkarikirjailija, mutta kuinka monelle hänen nimensä on tuttu arkeologisten kaivausten saralta?
Agatha Christie tunnetaan rikoskirjallisuuden kuningattarena. Taka-alalle jää usein kuitenkin se, kuinka keskeinen rooli arkeologialla oli hänen elämässään ja tuotannossaan. Yhteys tähän tieteenalaan syveni, kun Christie avioitui vuonna 1930 arkeologi Max Mallowanin kanssa. Syvä kiinnostus muinaisia kulttuureja kohtaan vei pariskunnan toistuvasti Lähi-itään, missä he viettivät pitkiä aikoja kaivauksilla erityisesti Irakissa ja Syyriassa.
Christien suhde arkeologiaan ei rajoittunut sivustakatsojan rooliin. Hän osallistui kaivausten arkeen käytännönläheisesti: puhdisti ja konservoi esineitä, kokosi saviastioiden sirpaleita, dokumentoi löytöjä ja valokuvasi kaivaustyötä. Näiden teknisten taitojen ohella hän teki sitä, minkä hän osasi ehkä parhaiten – havainnoi ihmisiä, yhteisöjä ja niiden jännitteitä. Suljetut, usein syrjäiset kaivausyhteisöt tarjosivat hänelle otollisen ympäristön rikosjuonien rakentamiseen – samoin kuin eksoottiset matkat, joita hän toteutti Lähi-idän alueella kaivausten ohessa.
Kuinka Agatha Christie päätyi Mesopotamiaan
Matka arkeologian maailmaan alkoi kuitenkin henkilökohtaisesta kriisistä. Vuosi 1926 oli ollut Christielle traumaattinen; hän oli saanut tietää ensimmäisen aviomiehensä Archie Christien uskottomuudesta, mikä johti hermoromahdukseen ja lopulta avioeroon kaksi vuotta myöhemmin. Tuolloin 39-vuotias Christie suunnitteli matkustavansa Karibialle toipuakseen elämänmuutoksesta, mutta kohtalo puuttui peliin illallisella Lontoossa. Hän tapasi Bagdadista palanneen pariskunnan, jonka kertomukset brittiläisen arkeologin Leonard Woolleyn tarunomaisista löydöistä Mesopotamian Urissa lumosivat hänet. Woolley oli kaivanut Urissa vuodesta 1922 lähtien, ja hänen löytönsä Sumerien muinaisen pääkaupungin kuninkaalliselta hautausmaalta olivat aikansa suuri sensaatio.
Inspiroituneena kuulemastaan Christie peruutti matkansa Jamaikalle, valitsi sen sijaan historiallisen Orient Express -junan ja matkusti Milanon ja Istanbulin kautta Bagdadiin. Matkareitti osoitti poikkeuksellista rohkeutta ja päättäväisyyttä aikana, jolloin naiset harvemmin matkustivat yksin.
Saavuttuaan muinaisen Sumerin valtakunnan pääkaupunkiin Uriin Agatha Christie tutustui Leonard Woolleyyn ja tämän vaimoon Katharineen, jolla myös oli merkittävä rooli arkeologina Urin kaivauksilla. Vierailu oli niin onnistunut, että Woolleyt kutsuivat hänet takaisin vuonna 1930. Tuolla toisella matkallaan Christie tapasi Leonard Woolleyn assistentin, Max Mallowanin. Huolimatta 13 vuoden ikäerosta he rakastuivat, ja nuoresta arkeologista tuli kirjailijan toinen aviomies vain kuusi kuukautta myöhemmin.
Mallowanin merkittävät löydöt
Max Mallowanista tuli yksi aikansa johtavista arkeologeista, jonka tutkimukset valottivat muinaisen Lähi-idän loistoa. Hänen uransa merkittävin hanke oli Assyrian valtakunnan aikaisen Nimrudin kaupungin kaivaukset Irakissa, Mesopotamian alueella. Sieltä hän löysi vuonna 1951 valtavan määrän ns. Nimrudin norsunluulaattoja, koristeita, joita oli käytetty kuninkaallisissa huonekaluissa noin 800-600-luvuilla ennen ajanlaskun alkua.
Syyriassa Mallowan puolestaan löysi Tell Brakin ”Silmätemppelin” 3000-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Temppeli on saanut nimensä tuhansien pienten alabasterista tehtyjen, silmiä muistuttavien patsaiden mukaan. Näiden pienoispatsaiden on ajateltu olleen votiivilahjoja jollekin tuntemattomaksi jääneelle jumaluudelle.
© Bertramz, CC BY 3.0, via Wikimedia Commons.
© Cleveland Museum of Art, CC0, via Wikimedia Commons.
© User: Helvetiker, Public domain, via Wikimedia Commons.
Kotona Bagdadissa ja Englannissa
Irakissa Christie ja Mallowan käyttivät tukikohtanaan Bagdadin brittiläisen arkeologisen instituutin tiloja tai asuivat vuokra-asunnoissa. Heidän tunnetuin asuinpaikkansa oli talo Bagdadin Karradan kaupunginosassa Tigris-joen rannalla. Rakennus on säilynyt nykypäivään asti, mutta se on kärsinyt vuosikymmenten levottomuuksista. Paikalliset viranomaiset ovat toisinaan kaavailleet sen muuttamista museoksi, mutta hanke ei ole toteutunut. Nyt rakennus on lähes romahdustilassa.
Englannissa pariskunnan kotina toimi Winterbrook House Oxfordshiressa. Siellä he viimeistelivät kenttätyönsä tuloksia valmistellen kaivausraportteja ja tutkimusjulkaisuja. Christie toimi usein miehensä tekstien oikolukijana ja avustajana samalla, kun hän kirjoitti omia romaanejaan.
Arkeologia teosten innoittajana
Kokemukset kenttätyöstä näkyvät suoraan useissa Christien teoksissa. Arkeologinen ympäristö liittyy erityisen vahvasti seuraaviin:
- The Adventure of the Egyptian Tomb (1923) – varhainen egyptologiaa sivuava novelli – jo ennen Christien Mesopotamian matkaa.
- Murha Mesopotamiassa (1936) – ammentaa suoraan Urin kaivausympäristöstä; uhrin mallina toimi Christien ystävä Katharine Woolley.
- Kuolema Niilillä (1937) – sijoittuu Niilin jokiristeilylle ja perustuu kirjailijan omiin Egyptin-matkoihin.
- Kohtalokas tapaaminen (1938) – alkaa Jerusalemista ja heijastaa Lähi-idän matkojen kulttuurista maisemaa Petraa myöten.
- Kaikki päättyy kuolemaan (1945) – muinaiseen Egyptiin sijoittuva historiallinen rikosromaani.
- He tulivat Bagdadiin (1951) – vakoilujännäri, joka sijoittuu kirjailijalle tuttuihin maisemiin Irakissa.
- Come, Tell Me How You Live (1946) – muistelmateos, jossa Christie kuvaa humoristisesti arkea arkeologien parissa.
Arkeologiset kohteet, jotka Agatha Christie sisällytti teoksiinsa:
| Paikka | Teoksissa | Saavutettavuus |
|---|---|---|
| Ur (Irak) | Murha Mesopotamiassa (Murder in Mesopotamia). Urissa sijainneen kaivausyhteisön talo ympäristöineen inspiroi romaanissa esiintyvää kuvitteellista kaivausaluetta nimeltä Tell Yarimjah. | Muinainen Ur sijaitsee Etelä-Irakissa lähellä Nasiriyahia. Vierailut ovat mahdollisia, mutta edellyttävät yleensä järjestettyä matkaa ja ajankohtaista turvallisuusarviota. |
| Chagar Bazar ja Tell Brak (Syyria) | Murha Mesopotamiassa (Murder in Mesopotamia). Myös nämä todelliset kaivauspaikat inspiroivat romaanin yleistä ilmapiiriä. | Max Mallowanin keskeisiä kaivauspaikkoja. Syyrian tämänhetkisen turvallisuustilanteen vuoksi alue ei ole avoinna kansainvälisille arkeologeille tai matkailijoille. |
| Petra (Jordania) | Kohtalokas tapaaminen (Appointment with Death) | Yksi Lähi-idän tunnetuimmista arkeologisista kohteista on suosittu matkailunähtävyys ja avoinna yleisölle. |
| Theba ja Niili (Egypti) | Kuolema Niilillä (Death on the Nile) sekä Kaikki päättyy kuolemaan (Death Comes as the End) | Kenties Christien ikonisin miljöö. Niilin jokiristeilyt sekä Theban (nykyisen Luxorin) muinaiskohteet tarjoavat melko helpon tavan kokea Kuolema Niilillä -romaanin maisemat. |
| Bagdadin seutu (Irak) | He tulivat Bagdadiin (They Came to Baghdad) | Christielle tuttu asuinpaikka ja historiallisesti merkittävä alue. Turistimatkalle aikovan on syytä huomioida turvallisuustilanne. |
| Jerusalem | Kohtalokas tapaaminen (Appointment with Death) | Romaanin aloituspaikka. Kulttuurihistoriallisesti tärkeässä kaupungissa vierailee vuosittain lukuisia turisteja, vaikka poliittinen tilanne vaihtelee. |
| Aleppo (Syyria) | Come, Tell Me How You Live (ei suomenkielistä käännöstä) | Esiintyy Christien muistelmateoksessa arjen ympäristönä, mutta nykyisin matkailu sinne on rajoitettua poliittisen tilanten vuoksi. |
Muita Christien elämään ja teoksiin vaikuttaneita paikkoja:
Kreikka (erityisesti Kreikan saaret) esimerkiksi teoksissa They Came to Baghdad ja Problem at Sea. Christie kirjoitti useita tarinoita, jotka sijoittuvat Kreikan saaristoon. Kreikka edusti hänelle Välimeren kosmopoliittista, matkailun sävyttämää maailmaa.
Istanbul (Turkki) teoksessa Idän pikajunan arvoitus. Keskeinen portti Euroopan ja Lähi-idän välillä sekä myös Christien omien matkojen solmukohta.
Nimrud, Assur ja Ninive (Irak). Mosulin lähellä sijaitsevat muinaiset kaupungit kuuluivat Christien kokemusmaailmaan Mallowanin työn kautta ja vaikuttivat epäsuorasti hänen teoksiinsa. Vierailuja kohteisiin on rajoitettu, mutta niihin liittyvää aineistoa on laajasti esillä museoissa ympäri maailmaa.
Devon (Iso-Britannia). Christien synnyinseutu ja lapsuusmaisemat vaikutivat laajasti lähes hänen koko tuotantoonsa, mikä on tässäkin syytä mainita – vaikka se on jo kokonaan toinen juttu!
Lisää Agatha Christiestä: https://www.agathachristie.com/en