Viisikymmentä kadonnutta maata, viisikymmentä kiehtovaa tarinaa. Art Housen kustantama kaunis ja koukuttava kirja vie matkalle maihin, joita ei enää ole.
Kartalta kadonneet kertoo imperialismista, siirtolaisuudesta ja sodista, mutta myös yhden miehen periksiantamattomasta kiinnostuksesta jo lähes unohdettuun maailmanhistoriaan. Se kertoo viidenkymmenen 1800- ja 1900-luvulla maailman eri kolkissa olemassa olleen, sittemmin kadonneen maan tarinan.
Maailmassa on tällä hetkellä laskutavasta riippuen hieman alle 200 itsenäistä valtiota. Historian aikana niitä on tullut ja mennyt. Jotkut kadonneet maat ovat jääneet niminä elämään, mutta toisia muistaa enää tuskin kukaan. Art Housen kustantama teos Kartalta kadonneet tuo näitä maita jälleen tietoisuuteemme mieltä kiehtovalla tavalla.
Teoksen kirjoittaja Bjørn Berge on norjalainen arkkitehti ja kansainvälisesti tunnettu tutkija, joka on aikaisemmin julkaissut lukuisia tietokirjoja ja artikkeleita omalta alaltaan.
Osa kirjassa esitellyistä maista oli olemassa vuosikymmeniä, osa vain lyhyen aikaa. Monet niistä ovat nykyään niminä täysin tuntemattomia, vai mitä sanot sellaisista kuin Iquique, Batumi, Inini tai Tannu-Tuva? Hieman tutummat nimet, esimerkiksi Tanskan Länsi-Intia, Tulimaa, Panaman kanavavyöhyke ja Mantšukuo, pääsevät nekin kirjassa uuteen valoon. Suomalaisia lähelle osuu Itä-Karjala.

Postimerkkiprojekti tuo maailman lähelle
Berge kertoo teoksen alkusanoissa joutuneensa myöntämään itselleen, että koko maailman kiertäminen yhden ihmisiän aikana olisi vaikeaa. Hän onkin aloittanut kaksi projektia, joiden myötä maailma pikemminkin tulee hänen luokseen: hylkytavaran keräämisen kivikkoiselta rannalta kotinsa läheltä ja postimerkkien keräilyn.
Bergen tarkoituksena on kerätä postimerkki “jokaisesta maasta ja jokaiselta hallintoalueelta, joka on ollut toiminnassa sen jälkeen, kun ensimmäinen merkki Penny Black julkaistiin Englannissa vuonna 1840.” Kartalta kadonneet -kirjan kuvituksena on käytetty juuri noita merkkejä.
Keräsin itsekin lapsena postimerkkejä. Minulla oli myös kansiollinen käsin piirtämiäni karttoja, joihin väritin maita yksi kerrallaan. Kirjoitin merkeissä olleet vieraskieliset maiden nimet listaan ja suomensin ne. Kaikenlaisilla kummallisilla pikkualueilla ja saarivaltioilla oli omia postimerkkejä, ja kokoelmani avulla tunsin valloittavani maailmaa pala kerrallaan. Siksi tunnen henkistä yhteyttä Bjørn Bergen teokseen.
Oma harrastukseni ei koskaan kehittynyt miksikään suureksi elämäntehtäväksi, mutta on ilo huomata, että joku toinen on jaksanut menestyksekkäästi jatkaa omalla tiellään. Se on alati muuttuvassa, hektisessä ja lyhytjänteisessä maailmassa ihailtavaa.
Jo uutena tyylikkäästi vanhentunut
Kartalta kadonneet on saanut myös arvoisensa ulkoasun. Se ei ole iso ja kiiltävä vaan melko kompaktin kokoinen, vanhahtavan hiekanvärinen ja vähän kellastuneelta vaikuttava teos, jossa menneen maailman kartat ja postimerkit pääsevät oikeuksiinsa. Se on yksinkertaisella tavalla tyylikäs ja arvokkaanoloinen kirja, joka sopii niin sisältönsä kuin ulkonäkönsä puolesta erinomaisesti lahjaksi historiasta kiinnostuneelle.
Tieto on hyväksi. Jos Kartalta kadonneet onnistuu edes hieman muuttamaan lukijansa maailmankuvaa, on se täyttänyt tehtävänsä. Omalla kohdallani palaset toden totta liikahtivat siinä kokonaiskuvassa, joka minulla on ollut tästä maailmasta kansoineen.
Historia auttaa ymmärtämään nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Joskus siitä otetaan oppia, mutta ehkä vielä useammin se toistaa itseään. Vaikka monet asiat tuntuvat kaukaisilta ja tärkeydeltään mitättömiltä tietohippusilta nykyajan informaatiotulvassa, ei koskaan voi tietää, milloin ne yhtäkkiä sopivat ymmärryksen palapeliin.
Kartalta kadonneet antaa viisikymmentä uutta palapelin palaa, joista rakentaa käsitystään siitä, keitä me täällä maapallolla olemme olleet ja mihin me olemme menossa. Lisäksi – ja tämä on tärkeää – argentiinalaisesta Corrientesin provinssista on kirjassa mukana herkullinen empanada-ohje, jota täytyy ehdottomasti kokeilla!
Bjørn Berge: Kartalta kadonneet
Alkuteos Landene som forsvant. 1840–1970
Suomennos Taija VotkinKustantaja Art House (2016)